sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Juuria ja ruukkuja

Kesän jälkeen suurin osa chileistä päätyi kompostin täytteeksi. Ennen kompostia oli hyvä hetki tehdä hieman tutkimusta juuriston määrästä ja laadusta.

Tälle kaudella oli tavallisten ruukkujen rinnalla myös hieman erikoisempia ruukkuja. Erikoisten ruukkujen tarkoituksena on tarjota parempia oloja juuristolle ja samalla hieman muokata juuriston kasvutapaa. Mutta katsotaanpa aivan ensimmäiseksi tavallista ruukkuja ja niiden sisältämiä juuria.

IMG_7180
IMG_6959 IMG_7042 IMG_7190
IMG_7177

Perinteiset ruukut. Sellaiseksi voitaneen laskea umpiseinäiset ja reikäpohjalliset. Näiden osalta juuristot olivat melko samanlaisia keskenään. Purkit olivat lähinnä Thomsenin 4,7 litraisia, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Näistä mainittakoon keskirivin oikean laidan kuva, jossa 17 litran purkissa Carolina Reaper ja setin alin kuva, jossa 60 litran laastipaljussa oli kolme Rocotoa. Kaikille näille oli yhteistä juurien hakeutuminen reunoihin ja niissä vaeltelu. Tavallinenkin purkki tuntuu toimivalta, mutta tänä kesänä koin 4,7 litran purkin aivan liian pieneksi. Iso chili tämän kokoisessa ruukussa on työläs kastella. Isompi ruukku antaa lisää tilaa juurille, eikä kuivu nopeasti.

 

Air-Pot ruukku oli erittäin poikkeavan näköinen ja ehkä siksi kauden odotetuin kasvatusruukku. Air-Pot ruukkuun laitettiin vielä kookosta jonka sanotaan stimuloivan juurien kasvua.

IMG_7241 IMG_7248
IMG_7249

Juuristo Air-Potista. Air-Potin seinämien reikäinen ja “kumpuilevat” rakenteen pitäisi estää juurien kiertelyn ruukun reunoilla, jota tapahtuu normaaleissa ruukuissa. Kasvukauden päättyessä Air-Pot aukeaa näppärästi ja paljastaa juuriston. Tavallista juuriston kiertelyä ei ole havaittavissa, joka on ymmärrettävää kennomaisen rakenteen johdosta. Tarkemmin juuria tarkasteltaessa oli kuitenkin havaittavissa pientä kolokohtaista kiertelyä.

Kasvatuskokemuksena kookos ja Air-Pot ei ollut aivan ihannetapaus. Kuivuttava ja hengittävä ruukku yhdistettynä ilmavaan kasvualustaan. Kookos tuntui kuivuvan liian nopeasti ja reippaammin kasteltaessa vedet tulivat nopeasti läpi. Kastelu oli pitkän kesää kuivumisen ja kulutuksen takia jokapäiväistä. Kookoksessa kasvanut Fatalii kasvoi kyllä lannoitteiden vaihtamisen jälkeen hyvin ja tuotti satoa huomattavasti enemmän lajikumppaneihin verrattuna. Alimmasta ja miksei ylemmistäkin kuvista voi hyvin huomata, että kosteus ei ole riittänyt alas saakka ja juuristo on suurimmaksi osaksi kehittynyt ylös. Tavallisessa purkissahan juuristo pakkaa kehittymään enemmänkin alas. Juuristo Air-Potissa oli kyllä haaraantunut, joka on purkin ideanakin, mutta 6 litraa isommalle chilille on liian pieni. 10 tai 15 litraa ei varmastikaan ole liioiteltu koko.

 

Air-Potin lisäksi kauden pääkokeilu oli kankaisissa ruukuissa. Smart-Pot edusti kaupallista kankaista ruukkua ja tämän lisäksi ruukkuja ommeltiin itse maanrakennuskankaasta. Melko nopeasti tuli huomattua juurien läpäisykyky, jolle maanrakennuskangas ei voinut mitään. Tätä ei tapahtunut kaupallisessa Smat-Potissa. Tosin se olikin muovilavan päällä, jolloin pohja oli kuivassa. Mutta myös ne itse tehdyt kangasruukut, jotka olivat kuivan alustan päällä, juuret eivät kasvaneet pohjan läpi. Kun itse tehtyä ruukkua ja Smart-Pottia vertailtiin toimivuuden osalta, ei eroja huomattu. Musta Smart-Pot ei mustan värin ansiosta näyttänyt missään vaiheessa likaiselta, kun valkoisesta maanrakennuskankaasta ommeltu ruukku näytti loppukesää kohden enemmän ja enemmän likaiselta. Itse tehdyn ruukun eduksi voidaan laskea epäkaupalliset koot, jolloin ruukun koon voi valita vapaasti. Smart-Potin koko oli sinällään ok, mutta kyseiseen halkaisijaan olisin toivonut lisää korkeutta. Juuristo haarautui samalla tavalla kaupallisessa ja itse tehdyssä ruukussa.

IMG_7251 IMG_7252
Smart-Potin juuristo. Ei juurten seikkailua reunoilla. Pieni turpeen karistelu paljasti haarautuneen juuriston.

 

IMG_6972 IMG_6973 IMG_6974
Purple Bhut Jolokia tai tarkemmin sanottuna kolme. Nämä kasvit pääsivät ensimmäisenä kangasruukkuun. Ensin farkkuiseen ja sitten tähän valkoiseen. Säkki oli kesän aikana täyttynyt hyvin haarautuneista juurista. Kolme chiliä täytti hyvin n. 10 litran ruukun.

 

IMG_6968 IMG_6969 IMG_6970

Pienemmissä säkeissä juurten haarautuminen oli huomattavaa, mutta suurten säkkien osalta haarautuminen oli melko pientä. Näin ollen sopivan ruukkukoon määrittäminen jäi hieman arvoitukseksi. Toki missään kangasruukussa juuret eivät tulleet reunaan kiertelemään, vaan pysyivät n. 1-2 senttimetrin päässä reunasta. Kangasruukun tilavuutta suunniteltaessa onkin hyvä ottaa huomioon ruukun hyödyllinen koko, joka on halkaisijaltaan n. 4cm kangasruukun mittaa pienempi. Ensikaudella tulen käyttämään varmasti kangasruukkuja. Tomaatitkin viihtyivät niissä hienosti. Tosin kuvat niistä jäi ottamatta.

Hengittäville ruukuille on yhteistä se, että juuret eivät etene reunoja pitkin. Kun juuret saapuvat lähelle reunaa, onkin vastassa kuivempaa kasvualustaa ja juuri lopettaa etenemisen. Tämä taas käynnistää juurten haarautumisen. Vaikka Air-Pot on tällainen hengittävä ruukku, siinä näkyi kuitenkin jonkin verran juurten kiertelyä reunoissa. Katsotaanpa hieman juuristoja rinnakkain. Juuripaakuista on hakattu irtoaines pois.

IMG_7254Air-Potin juuristo vasemmalla ja Smart-Potin juuristo oikealla. Molemmat juuristot ovat selkeästi haarautuneet. Air-Potin juuristo on tiheä ja täynnä pientä hentoa juuristoa. Smart-Potin juuristo on hieman vankempaa ja hieman vähemmän haarautunutta. Ruukkujen korkeudet ja leveydet näkyvät myös hyvin juuristojen muodoissa. Kookoksella saattaa olla suuri vaikutus Air-Potin juurien tiheämmässä haarautumisessa. Kookoksella täytetty kangasruukku voisikin olla vieläkin parempi vaihtoehto.

IMG_7044Vasemmalla tavallisen ruukun juuristo ja oikealla kangasruukun. Kangasruukun juuristo on selkeästi haarautunut, kun taas tavallisessa ruukussa haarautumista on tapahtunut huomattavasti vähemmän. Tavallisen ruukun juuristo on “piiskamaisempi”, joka koostuu pitkistä pääjuurista, joista on tapahtunut jonkin verran haarautumista.

 

Kivivilla ja tarkemmin rakennusvilla oli yksi tämän kauden erikoisempia juttuja. Kivivillassa kasvattamisessa ei sinällään ole mitään omituista, mutta rakennusvillan muunto kasvatuskäyttöön hieman epäilytti. Kasvatus lähti vauhtiin parvekeruukusta kyhätyllä NFT systeemillä. Juuria pukkasikin pian reilusti kivivillan sisältä. Ramiro-paprikat siirtyivät kasvihuoneeseen ja saivat lisää kivivillaa kuutionsa alle. Kuutiosta juuret nappasivatkin nopeasti kiinni alla olleeseen harkkoon. Kivivillaa oli ensin tarkoitus kastella drippereillä, mutta en saanut systeemiä toimimaan. Kun lopulta sain komponentteja järjestelmään, hajosi kaivon pumppu. Dripperijärjestelmään varattu pumppu joutui sitten toisiin hommiin. Niinpä Ramirot saivat kasteluveden kannusta kaataen. Usein paprikat pääsivät nuukahtamaan pahemman kerran epätasaisen kastelun takia.

IMG_7047 IMG_7048

Juuriston kehitys kivivillassa oli odotettua heikompaa. Tähän on ehkä syynä alustalle sopimaton kastelu. Vaikka näistä kivivillassa olleista Ramiroista irtosi  suurin satoa paprikan osalta, en ole ensikaudella laittamassa kivivillaa ainakaan tässä muodossa kasvatusalustaksi. Tihkukastelujärjestelmän jälkeen tämä alusta on vakavasti otettava vaihtoehto. Ekologisempi vaihtoehto kivivillasäkille on kookossäkki, jota ei taida löytyä vielä näiltä nurkilta.

 

Perliitti kuului myös kauden kasvatusalustakokeiluihin. Kaksi Carolina Reaperiä sekä kaksi Aji Cristalia kasvoivat suoraan perliitissä tämän kauden. Kasvatusjärjestelmänä oli toinen vesiviljelyni, jossa oli tilaa kolmelle 5 litran ämpärille.

IMG_6851 IMG_6853
Ämpäristä pursuavat juuret antoivat osviittaa, että myös ämpärissä olisi juuria.

 

IMG_6857 IMG_7235 IMG_7239
Juuripaakut eivät lähteneetkään aivan helposti ämpäreistä. Yksi ämpäri oli jopa niin turvonnut, että se oli pakko hajottaa ennen kuin juuripaakku irtosi. Perliitti vaikutti kasvualustana näppärältä, joskin ensikaudella juurille pitää tarjota lisää tilaa. Perliitti vaatinee melko aktiivisen kastelujärjestelmän, joten en usko sen toimivan suoraan turpeen korvaajana.

 

Viimeisenä eikä missään nimessä huonoimpana juuriston kehittäjänä on ebb&flow allas. Tänä vuonna taimia ei istutettu suoraan lekasoran sekaan, kuten viime vuonna, vaan tänä vuonna ne päätyivät sinne kookoksella täytetyissä kangasruukuissa. Melko varhaisessa vaiheessa oli havaittavissa massiivista juuristoa ja olettamus vahvistui ebb&flow:n alasajossa. Juuria oli viime vuoteen verrattuna hurjan paljon enemmän ja olihan kasvitkin paljon suurempia. Kouru oli totaalisen täynnä. Ehkäpä kookoksella oli oma vaikutuksensa.

IMG_7195 IMG_7196
IMG_7202 IMG_7204
Nämä kaksi alimmissa kuvissa olevat ebb&flow chilit päätyivät talvetukseen. Aji Rojolla (oik.) oli massiivisimmat juuristot. Kourussa olleiden chilien juuret oli mahdotonta erottaa toisistaan. Lopulta toisiinsa kietoutuneet juuret oli vain pakko repiä jostakin kohtaa poikki. Talvetusta ja ehkä muutenkin, voisi “hydrosäkin” korvata litraisella Air-Potilla, jolloin juuret saisivat esteettömän reitin soran sekaan. Jos tällaisen kasvin meinaa talvettaa, on juurien leikkaus helppoa muoviruukkua vasten ja lopuksi Air-Pot ruukun voi helposti aukaista ja poistaa paakun ympäriltä. Tässäpä taas kehittelemisen aihetta. ;)

lauantai 12. lokakuuta 2013

Kauden 2013 loppu ja yhteenveto

Ja niin se kausi taas vierähti. Pitää sanoa, että mehut ovat aika loppu ja lopettelu oli tällä hetkellä ihan odotettu juttu. :) Kausi oli loistava, mutta monelta osalta jäi tunne, että paremminkin olisi voinut mennä. Kauteen mahtui paljon turhaa, kuin myös paljon hyödyllistäkin tutkimista.

Mutta summataanpa tähän kauden tulos, joka kiinnostanee kaikkia eniten. ;)

      • CHILI   30,9kg
      • TOMAATTI   46,9kg
      • KASVIHUONE- JA AVOMAANKURKKU 46,8kg
      • RAMIRO-PAPRIKA 6,9kg

Lisäksi tuli perunaa arviolta yli 120kg, kurpitsaa, sipulia, purjoa…

IMG_7161
Kasvihuoneen tyhjennyspäivän sadon määrä oli 11,3kg. Raakana kerätyn chilin määrä nousi kauden aikana 9,4 kiloon.

Ja näin se kausi eteni…

IMG_0082
9.12.2012 Ensimmäiset chilit laitettiin itämään. Tästä setistä jäi muutamia lajikkeita itämättä.

 

IMG_0390
Ensimmäiset koulinnat tehtiin 26.12.2012

 

IMG_2708
Ensimmäinen punainen podi 22.4.2013. CAP502:ssa.

 

IMG_2821
Kasvihuonekausi alkoi 4.5.2013 talvetettavien viennillä kasvihuoneeseen. Muut taimet seurasivat perästä pari seuraavana päivänä.

 

IMG_6286
IMG_3768
Aji fantasya ja tomaattia tuli mukavasti pitkin kesää uudesta kasvarista.

 

[Group 5]-IMG_6339_IMG_6342-3 images
Rehevimmillään oltiin elokuun alkupuoliskolla.

 

IMG_7174 IMG_7210
10.11.13 kaikki on ohi. Uusi kasvari tyhjennettiin jo aikaisemmin.

 

IMG_7185 IMG_7213
Talvetukseen menevien määrä oli pieni.

torstai 10. lokakuuta 2013

Kaivon kunnostusta

Kasvualustoihin kiinnitetään paljon huomiota, joka ei ole olleenkaan huono juttu. Vaikka kasvualusta olisi hyvä, sekin heikkenee, jos kasteluvesi on huonoa. Kasteluveteen ei useinkaan kiinnitetä huomiota samalla tavalla kuin kasvualustaan.

Huono vesi voi tuoda tullessaan liiaksi joitakin ravinteita tai se muuttaa kasvualustan pH:ta. Yleinen kaivoveden ongelma rannikkoseudulla on rauta ja mangaani, jota esiintyy runsaasti . Rautainen vesi värjää ja jättää jälkeensä ruosteisen värin säiliöihin ja kankaisiin. Rautaisen ja mangaanisen veden pinnalla on usein kalvo joka muistuttaa öljykalvoa. Se kuitenkin rikkoontuu koskettaessa. Rautainen vesi on yleensä virratessaan kirkasta mutta sameutuu seistessään.

IMG_3323
Öljyinen kalvo ei välttämättä ole öljyä.

IMG_3313
Kun rauta hapettuu, kirkkaanakin tynnyriin laskettu vesi sameutuu.

Raudasta ja mangaanista pääsee eroon mm. suodattimilla, mutta jos kaivovettä ei tarvitse käyttää talousvetenä, on kalliiden suodattimien hankkiminen kyseenalaista. Suodattimien ylläpitokaan ei ole ilmaista. Jos veden laatu arveluttaa, pienen vesianalyysin voi teettää muutamilla kympeillä. Laajemmat analyysit ovat luonnollisesti kalliimpia.

Mikä on vesi on sitten hyvää vettä? Helppona nyrkkisääntönä voidaan pitää juomakelpoisuutta. Jos vesi kelpaa juotavaksi, niin vesi on tuolloin hyvää. Hyvä vesi on kirkasta, se maistuu hyvälle, eikä vesi myöskään tuoksu pahalle. Jos kaivon kunto on huono tai vettä käytetään talousvetenä, kannattaa turvautua ammattilaisten apuun. Kun vettä ei tarvitse käyttää talousvetenä, voi vedenlaatua yrittää parantaa hieman myös omatoimisesti.

Kaivon kunnostus aloitetaan päältä. Pestään kansi- ja maanpäälliset rakenteet. Sammaleet ja muut hajoavat ainekset poistetaan. Kaivon tuulettuminen varmistetaan ja samalla tarkistetaan ettei sade- tai sulamisvedet pääse kaivoon. Kun maan päällä on kaikki kunnossa, voidaan siirtää katse itse kaivoon.

Kaivon pohjalle kertyy useasti savea ja humusta. Tämä irtoaines on hyvä saada pois aina silloin tällöin. Riippuen kertymisnopeudesta, irtoaines on hyvä poistaa kaivosta kerran vuodessa tai joka toinen vuosi. Meillä kaivon pohjalle kertyy lähinnä savea. Pohjavesi tuo mukanaan hienon hienoa savea, onhan alue vanhaa merenpohjaa. Sitä kertyy vuodessa turhankin paljon. Helpoiten savesta pääsee eroon, kun sen sekoittaa kaivoveteen ja pumppaa normaalisti veden mukana pois. Itse olen käyttänyt saven sekoituksen köyden päässä olevaa metallilautasta, joka aiheuttaa vaaka-asennossa vedettäessä sekoittavia pyörteitä. Veden ja irtoaineksen sekoittuminen tehostuu veden vähetessä kaivossa.

IMG_3444
Kaivon pohjalle saadut pyörteet saavat irtoaineksen liikkeelle.

IMG_3447
Hieno savi ja humus on helppo pumpata veden mukana pois.

IMG_3466
Kun vesi vähenee kaivosta,  pohjan irtoaines on helpompi saada liikkeelle.


Kun kaivo on saatu lähes tyhjäksi, on vuorossa kaivoon laskeutuminen. Kaivot ovat erilaisia ja niissä työskenneltäessä on noudatettava varovaisuutta. Pohjalla ei välttämättä ole hapekasta ilmaa, josta voi seurata tajunnan menetys. Pohjalla saattaa olla myös vaarallisia kaasuja. Tästä linkistä löytää hyviä ohjeita työturvallisuuden parantamiseen kaivossa: linkki.

Kaivon pohjalla saattaa odottaa kerros irtoainesta, joka on liimaantunut pohjaan. Tämä kerros voi olla paksukin. Jos pohja on valettu, kuten meidän tapauksessa, on liejun poisto melko helppoa. Pohjalle jäänyt savi poistui meillä kaivosta tiimityöskentelynä. Toinen nosti kauhalla liejua ämpäriin ja toinen nosti ämpärin ylös tyhjennettäväksi.

IMG_3485
Pohjalta nousi melkoista savimössöä. Tässä vain osa valuneesta savesta.

IMG_3486
Lopulta tyhjennetty ja pesty pohja oli saveton. Koska vesi tulee kaivoon syvältä, tuloputki tukittiin työskentelyn ajaksi.


Kaivon ruosteinen väri on huolettanut pitkään ja nyt siihen oli tarkoitus saada aikaiseksi muutosta. Tästä johtuen kaivo päätettiin pestä painepesurilla ylhäältä alas. Melko nopeasti oli huomattavissa, että kotikäyttöön tarkoitettu painepesuri ei irrota seinämiin vuosien saatossa pinttynyttä ruostetta. Koska pinnasta kuitenkin irtosi kerros ruostetta, pestiin kaivo kokonaisuudessaan pohjaan saakka.
IMG_3474 Kaivossa on kesähelteelläkin kylmä. Pipo ja hansikkaat ovat ehdottomat.

Turvavälineistä: suojalasit irtoavien ja sinkoilevien irtokappaleiden ja roiskuvan veden takia. Kuulosuojaimet, koska suihku pitää pienessä tilassa kovaa meteliä. Laadukas hiilihengityssuojain on hyvä mahdollisten pölyjen ja kaasujen varalta. Hengityssuojain tekee kaivossa työskentelyn muutenkin mukavammaksi, koska se poistaa myös raudan hajun. Paksut työvaatteet ovat myös eduksi. Listaan voitaisiin lisätä vielä kypärä ja ylös kiinnitetyt valjaat. Työparin merkitystä ei pidä väheksyä. Ylhäällä oleva kaveri valvoo ja tarkkailee operaatiota ja on valmiudessa jos jotain sattuu.

Painepesurin vedenkulutusta kannattaa arvioida etukäteen, jos pesu suoritetaan tynnyrivedellä.

Kun pesu on saatu päätökseen on aika tarkastella kaivon yleistä kuntoa. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyi kaivonrenkaiden välisiin saumoihin. Kaivon viereinen maa kärsi märkyydestä pitkälle kesään. Syy märkyyteen selvisi nopeasti. Toiseksi ja kolmanneksi ylin sauma oli osittain rapistunut ja vesi puski varmasti juuri noista vaurioituneiden saumojen kautta kaivosta ulos. Oletettavasti vesi liikkuu myös näiden saumojen kautta sisäänkin päin keväällä ja rankemmalla sateella. Muut saumat olivat hyvässä kunnossa, joskin alin sauma puuttui kokonaan. 11. ja 10. renkaan välisestä saumasta ei varmasti puske vettä pinnalle, mutta tilanne näytti olevan alhaalla hieman eri kuin ylhäällä. Alimmaisesta saumasta puski vettä ja myös saveakin kaivoon. Saven liikkumista kaivoon ei tietysti nähnyt, mutta siitä sai viitteitä osittain pulskasta savisaumasta ja savisen veden valumisena. Saumojen seutu pestiin huolellisesti ja niiden annettiin hieman kuivahtaa. Saumat saumattiin kuntoon paksummalla betonilla.

IMG_3495
Alimmasta saumasta puuttui kokonaan saumaus. Myös tätä kautta kaivoon tuli vettä ja savea.

IMG_0170
Koska kaivon pohja oli erittäin rapautunut ja heikossa kunnossa, päätettiin kaivon pohja valaa uudelleen.

Kun betoni oli pohjalla vuorokauden päästä jo sopivan kovaa, poistettiin tuloputkesta tulppa. Vettä alkoi tulemaan hyvin kaivoon. Kun pohjalla vielä oltiin, päätettiin tuloputkin vielä rassata. Takavuosina kaivo täyttyi hitaasti, jolloin tuloputken rassaus auttoi erittäin paljon kaivon täyttymisnopeuteen. Tuloputken rassaus hoidettiin hieman tukevammalla ja suuremmalla puutarhaletkulla. Letkua työnnettiin tuloputkeen edestakaisin liikuttamalla. Letku upposi tällä tekniikalla aina vain syvemmälle ja syvemmälle. Välillä letku vedettiin kokonaan pois ja taas sama rassaus aloitettiin uudelleen. Lopulta letku saatiin omasta mielestä tarpeeksi syvälle ja rassauksen katsottiin olevan valmis. Tuloputkihan on tässä kaivossa 26m pitkä ja jokseenkin tuon verran letkua saatiin ujutettua putkeen.

IMG_0174
Kaivoon ryöpynnyt vesi oli melko savisen väristä. Muutamassa päivässä vesi selkeentyi.

Kaivon kunnostus oli tässäkin mittakaavassa melkoinen homma. Se syy miksi hommaan alkuaankin ryhdyttiin oli veden raudassa ja pH:ssa. Kaivoveden pH oli keväällä 8,5. Pesun jälkeen vesi uudistui koko kaivossa ja pH laski. pH:n lasku oli kuitenkin kaikesta huolimatta olematon. Projektin jälkeen pH oli 8. Kaivovesi sameutuu edelleen samalla tavalla ja tuoksuu ja maistuukin raudalta. Kunnostuksen etu tuntui jäävän näiltä osin melko pieneksi. pH palautuu varmasti jälleen 8,5:een  kevään ajaksi, jolloin pH vaikuttaa muutoinkin olevan sulamisvesistä johtuen korkealla. Veden sähkönjohtokyky oli ennen pesua 0,8mS/cm ja sitä samaa se oli pesunkin jälkeen. Saumojen kunnostuksen myötä kaivoa ympäröivä maa on pysynyt kuivana, eikä muutaman metrin päästä nurmikosta ole puskenut pintaan vesisuonta.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...