lauantai 26. heinäkuuta 2014

Isoloinnilla lajikepuhtautta

Isolointi eli eristys. Eristys tulee silloin aiheelliseksi, kun halutaan varmuudella tuottaa lajikepuhtaita siemeniä. Lajikepuhtaudesta voidaan olla montaa mieltä, jos aikaisemmin kasvaneita sukupolvia ei ole eristetty. Jos kuitenkin halutaan tuottaa varmuudella nykyisen
sukupolven kaltaisia jälkeläisiä, kannattaa kukinnat eristää.
Mutta mistä eristyksessä on oikein kyse?

Eristämisellä tarkoitetaan kukintojen eristämistä siten, ettei toisten lajikkeiden siitepöly pääse siirtymään vahingossa toiseen lajikkeeseen. Siitepöly voi siirtyä lajikkeesta toiseen kosketuksen kuten hyönteisten levittämänä tai vaikkapa tahattomana kosketuksena sormien tai vaatteiden välityksellä. Kevyt siitepöly voi siirtyä myös ilmavirran mukana, varsinkin silloin kun kasvit sijaitsevat toistensa välittömässä läheisyydessä.

IMG_0391
Eristettäväksi kohteeksi otetaan kehittynyt, mutta avautumaton kukkanen. Kun kukkanen lähellä avautumista, sen eristämiseen tarvitaan lyhyempi aika, kuin pienemmän nupun.

 

IMG_0395
Eristäminen käy helpoiten käyttämällä harsokankaasta tehtyjä pusseja. Kokonaisen kasvin voi eristää, joka on helpompaa, mutta varsinkin kasvihuoneessa tai aurinkoisella paikalla kasvin olo voi käydä tukalaksi jos se on kokonaisuudessaan verhoiltu harsoon. Kasvihuoneessa voi tehdä harsolla helposti myös osiointeja eri lajikkeille, mutta tämä rajoittaa ilman liikkumista. Rajoittunut ilman liikkuvuus ja kasvien tarkailtavuuden vaikeutuminen ovat riskejä esim. vihannespunkkien salakavalalle lisääntymiselle.

 

IMG_0392
Jos kukan eristämisessä käyttää pientä pussia, kannattaa ylimääräiset ja isot lehdet leikata pois. Pienetkin lehdet kasvavat yllättäen nopeasti ja pian pussi on käynyt ahtaaksi.

 

IMG_0394
Harsopussi kannattaa solmia kiinni runkoon, jottei se vahingossa putoa pois. Pussin sisällä olevaa kukkaa kannattaa tarkkailla ja kukan auettua, pussia kannattaa heilutella ja ravistella silloin tällöin. Ravistelu saa aikaiseksi siitepölyn putoamisen emiin ja tuloksena on pölyttynyt kukka.

 

IMG_0399
Kun eristetty kukka on kuihtunut ja kukasta on kehittynyt hedelmä, voi pussin ottaa pois. Isoloitu hedelmä kannattaa merkitä selvästi, jotta kypsyttyäänkin hedelmä on helposti tunnistettavissa muiden joukosta.

Isoloidut siemenet ovat harrastelijoiden keskuudessa huomattavasti arvostetumpia ja yleensä myös harvinaisempia, kuin isoloimattomat.

torstai 24. heinäkuuta 2014

Helteistä heinäkuuta

Aurinko on porottanut viimeisen viikon oikein urakalla ja tämä näkyy myös kasveissa. Veden tarve on valtava ja amppeleita ei pysty pitämään tasakosteina, vaikka vettä kaataisi kolme-neljä kertaa päivässä. Lisääntyneestä kastelutarpeesta huolimatta olen pysynyt kasteluiden suhteen edelleenkin vain lannoiteveden käytössä ja senkin suhteen voimakkaassa. Kasteluveden vahvuus on pyörinyt 3-4 mS/cm välissä riippuen käytetystä vedestä. Kukinta on selkeästi vähentynyt typen jäätyä vähemmälle ja kaliumin määrän lisääntyessä.

Tällä hetkellä teen lannoiteveden 30 litran saaveihin, joihin otan sadevettä tai kaivovettä. Kaivoveden sisältämän raudan ja mangaanin takia sen johtavuus on 0,9mS/cm. Tähän olen lisännyt 2-3 litraa suodatettua nokkosvettä, jonka johtavuus on pyörinyt 3,6-5mS/cm. Peruslannoitteena käytän Kekkilän Superex Turvetta, jota laitan 5dl 10%:n emoliuoksesta. Magnesiumia ja rikkiä lisään Yaran Krista MgS:llä, jota lisään 1dl:n 10%:n emoliuoksesta. Typpeä ja kalsiumia tulee taas Yaran Calcinitsta, jota lisään 2 tai 3dl 10%:n emoliuoksesta. Tähän päälle vielä 6ml kaliumsilikaattia Potsililla ja pH:n alennus 0,5-1ml:lla 60% fosforihapolla riippuen käytetystä vedestä. Loppu pH ei ole tarkassa tiedossa mittarin uupumisen takia, mutta tippatesterillä todettuna se on sopivalla tasolla. Ravinnetasot tunnettujen osalta on 5/1/3 annostuksella on N355 P78 K452 Ca190 Mg57 S77 mg/l. Typpi-kali suhde on tällä annostuksella 1:1,27 annettujen lannoitteiden osalta.

Tomaatille on laitettu 80 litran saaviin 2l Superex Turvetta 10%:n emoliuoksena  ja Calcinittia 5dl 10%:n emoliuoksena. N:K suhde 1:1,7 ja EC n.3.2 käytetystä vedestä riippuen. Tomaatin ravinnepuutosten ja haihduttavuuden rajoittamiseksi tomaattien lannoitusta on väkevöitetty edellisestä, mutta käytännön syistä kasteluvesi on pidetty alle 4mS/cm johtavuudessa.

[Group 1]-IMG_0197_IMG_0198-2 images

 

[Group 2]-IMG_0270_IMG_0276-7 images
IMG_0280
IMG_0205-001
IMG_0213
IMG_0219
IMG_0291
IMG_0313-001
IMG_0246           IMG_0245
IMG_0305
IMG_0341
IMG_0332

torstai 17. heinäkuuta 2014

Siivouksella askel kohti syksyä

Vaikka kesää on hyvä tovi jäljellä, on kurssi kasvatteluiden kanssa suunnattava kohti syksyä. Ilmat sekä olosuhteet muuttuvat ja se pitää alkaa ottaa huomioon. Chilien hedelmät vaativat voimaa ja kasvuston karsiminen turhasta taakasta auttaa tässä. Nyt on hyvä vaihe myös nostaa lannoituksen kaliumpitoisuutta ensimmäisen kerran, jollei sitä ole jo aloitettu.

Kohonnut ilmankosteus tuo tullessaan härmän ja homeet. Sitä vastaan kannattaa aloittaa kasvuston karsimisella. Kasvuston karsiminen kannattaa suorittaa oman harkinnan mukaan, mutta kasvustoa voi karsia rankastikin riippuen sen nykyisestä tilasta. Pääasia kuitenkin on, että ilma pääsee liikkumaan kasvustossa. Tämä tarkoittaa turhien lehtien ja varkaiden poistoa. Jos oksa tai kasvi kasvaa ilman kukan nuppujakaan, ei kypsän sadon saamiselle ole suuria edellytyksiä ja tällaiset kasvustot voi hävittää jollei muuta estettä ole.

Rehevää kasvustoa on helpoin karsia poistamalla suuria ja vanhoja lehtiä. Lehtien poiston kanssa ei pidä liioitella, koska kasvi tarvitsee lehtiä, mutta huonokuntoiset ja muuta lehtimassaa suuremmat lehdet voi huoletta poistella. Lehtien liiallista poistoa tulee myös välttää hedelmien vierestä. Jos kasvuston läpi ei näe, on se todennäköisesti liian tiheä. Tiheässä kasvustossa kasvitaudit leviävät kun lehdet eivät kuivahda helposti ja jos ilmankosteus on matala, viihtyvät kasvituholaiset niissä.

Härmä leviää päivällä kuivan ilman mukana ja itää illan ja yön aikana kun ilmankosteus on korkea. Jos kasvusto on helposti märkä, kannattaa kasvihuoneeseen asennella tuulettimia. Pienikin tuuletus auttaa tiputtamaan suurempaa kosteutta. Kosteusmittari onkin hyvä väline kosteuden seuraamiseen. Myös silikaattisuihkutteet auttavat homeiden ja härmien torjunnassa nostattamalla pH:n ylös lehtien pinnoilla.

IMG_0117 IMG_0119 IMG_0118
Kasvuston alaosa koostuu varkaista. Varkaat eivät sisällä edes kukintoja, joten ne päätettiin katkasta pois. varkaiden poiston jälkeen rungon alaosa on ilmava.

 

IMG_0146 IMG_0154
Huonovointiset ja huonokuntoiset lehdet kannattaa poistaa. Reikäisten lehtien taustalla on aina jokin tuholainen. Poista reikäiset lehdet ja yritä etsiä reiän aiheuttaja. Yleensä reiän tekijänä on etana tai yöperhosen toukka. 

 

IMG_0143 IMG_0160
Jos kasvuston läpi ei näy, ei sen läpi kulje juurikaan ilmaa. Sisimmäiset lehdet pysyvät kosteana ja tarjoavat hyvät olosuhteet härmälle. Liian kuiva kasvusto antaa taas suojaa tuholaisille ja niiden havaitseminen tiheästä kasvustosta on vaikeaa.

 

IMG_0161 IMG_0159 IMG_0175
Kasvuston perkaamisen lisäksi kannattaa koko kasvihuone siistiä. Kuolleet kasvinosat ja rikkaruohot ovat omiaan levittämään kasvitauteja. Kuolleet kasviosat tarjoavat loistavan kasvualustan homeille. Siistissä kasvihuoneessa on sitä paitsi kiva touhuilla.

 

IMG_0194 Potsil on erittäin riittoisa kaliumsilikaattivalmiste, joka auttaa taistelussa härmää vastaan. Se on vahvasti alkalinen ja se nostaa lehtien pH:n korkealle lehtisuihkutteena annettuna. Tämä antaa huonon kasvualustan mm. härmälle. Pii on kasveille muutoinkin yksi tärkeä rakennusaine.

 

IMG_0171
IMG_0183
IMG_0185

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Ravinnepuutoksia

Kesä on edennyt käännepisteeseen josta suunnataan kohti loppukautta, vaikka lämpimiä ilmoja piisaakin vielä 1,5 – 2 kuukauden ajan. Alkukesä oli tällä kulmakunnalla vaisu sateiden ja kylmien kelien takia ja kasvu oli tästä johtuen heikkoa. Heinäkuun toinen viikko on sitten ollutkin kesää parhaimmillaan ja paikoitellen jopa turhankin kuuma.
Koska vedenkulutus on äkkiä kääntynyt huimaan nousuun, olen luonnollisesti vähentänyt ravinteiden määrää kasteluvedessä. Edelleenkin annan ravinteita jokaisessa kastelussa, enkä noudata kuluttajamarkkinoilla olevien pakettien annostusohjeita.
Vesiviljely on ehkä helpoin tapa viljellä, koska siinä lannoitteita tarjoillaan aina kasville ja ei-aktiivinen kasvualusta pysyy reagoimattomana ravinteille. Kasvi siis saa sen mitä tarjotaan, eikä nouda varastoon jääneitä ravinteita, kuten turveviljelyssä. Tämän kauden ehdon hydroihme on Aji golden, joka pukannut kasvua ja hedelmiä sen minkä kerkiää. Koska satorasitus on kova, olen kääntänyt typpi-kalium tasapainoisen lannoituksen kaliumpainotteiseksi hedelmien kypsymisen toivossa. Käyttämässäni typpilannoitteessa on mukana myös kalsiumia, joten kun typen määrä laskee, laskee myös kalsiumin määrä.
Koska kalsiumia ei ole varastoituneena mihinkään kuten turpeessa, alkaa kalsiumin puutos näkymään nopean kasvun aikana herkästi hedelmien latvamätänä. Koska typpi-kali suhde on tarkoitus pitää korkeana, annoin kasville kalsiumia 2%:n lehtilannoitteena kalsiumnitraattilla  sumuttamalla liuoksen suoraan lehdille. Toistaiseksi puutos on vähäistä, joten toivottavasti tämä auttaa. Vesiviljelyn kannalta kalsiumnitraatti (esim. Yara Calcinit) on hieman hankala yhdiste korkeaan typpi-kalisuhteeseen, koska korkea kalsiumin käyttö antaa samalla korkean typen määrän liuokseen.
IMG_0088
Kalsiumin puutoksesta latvamätää Aji goldenissa

IMG_0001

Ravinnepuutoksia on ollut myös turpeessa. Kaliuminpuutos yllätti eri vaiheissa olevat Sili-A-Topit. Tilanne ei näytä hellittävän, vaikka olen siirtynyt kaliumpainotteiseen lannoitukseen. Lannoitusexpertti Sami K. epäili tilanteessa pielessä olevaa pH:ta tai ylilannoitusta. Liiallinen kalsium johtaa kaliumin huonoon liikkumiseen.
Olen jokseenkin saanut kovan lannoittajan maineen ja typen antamisen suhteen suosin pitkälle 1:1 typpi-kalisuhdetta. Korkea typpi saadaan helposti kalsiumnitraatilla, jolloin typen kanssa tarjoillaan kalsiumia, joka osaltaan nostaa myös pH:ta. Poikkeava pH olisi myös mahdollista kaivoveden kautta, koska sen pH on korkea ja se on tuottanut harmaita hiuksia aikaisemmillakin kausilla. Tästä johtuen olen käyttänyt tänä vuonna osan aikaa jo pH säätelyä jossa olen tiputtanut kaivoveden pH:ta fosforihapolla. Osan aikaa olen käyttänyt myös sadevettä, mutta pH-neutraalin veden käyttäminen ei ole tehnyt tilannetta helpommaksi, koska veteen lisäämäni kaliumsilikaatti on vahvasti alkalinen. pH-mittarin rikkoonnuttua, on pH-arvot olleet satunnaisen tippatesterimittausten varassa.
Arvelut kuulostivat siis perustelluilta, joten edessä oli turpeen mittailu. pH oli pinnalta otetusta näytteessä sopivalla alueella. Ainakin sillä tasolla jota sitä tuolla tippatesterin värityksellä pystyy tulkitsemaan. Johtokyvyn mittauksen tulos olikin melkoinen shokki. Näytteen tulos oli yllättävä, mutta suuntaan johon en osannut sen osoittavan. Turpeen EC oli 1 (=mS/cm). Tämä oli huomattavan laihaa, kun samalla verrataan Kekkilän ohjeistukseen paprikalle, jossa kasvualustan vahvuus vaihtelee 2-3:n EC:n välillä kasvuvaiheen mukaan. Tulos oli sen verran ällistyttävä, että tein hieman kattavamman otoksen. Parista ruukusta muutamia näytteitä ja hieman syvemmältä. Sekoitetun näytteiden tulos oli vieläkin hämmentävämpi, se oli 0,7mS/cm. Turve ei ollutkaan yliravittu, vaan pahasti aliravittu. Vähäiseen ravinnetasoon ei ollut syynä runsas huuhteleva kastelu, vaan ehkä todennäköisesti kova kasvu ja korkea typpitaso, joka auttaa kasvia kuluttamaan kasvualustan muut ravinteet tarkkaan. Korjaavana toimenpiteenä tein vahvaa lannoitusvettä korjaamaan puutoksia.
IMG_0078
Kaliumin puutosta
IMG_0081
Magneesiumin puutosta
IMG_0073

Apua ravinnepuutosten tunnistamiseen:
Haifan kuvat ja ohjeet tomaatille
Haifan tomaattiopas puutoskuvin
Haifan paprikaopas puutoskuvin
Haifan kurkkuopas puutoskuvin
Yaran CheckIT androidille (useita kasveja)

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Nopeasti punkeista

Punkit lienevät yksi pahimmista chilinviljelijän vitsauksista. Ne ovat melko varmasti kasvustossa, vaikka niiden olemassa oloa ei tiedostaisikaan. Niiden kanssa pärjää, kun olosuhteet ovat niille epäotollisia. Ammattineuvojien mukaan niistä ei pääse koskaan eroon, mutta niiden kantaa voi tehokkaasti rajoittaa.

Vihannespunkki on kasvipunkeista yleisin laji. Se on pieni ja hädin tuskin sitä pystyy silmin havaitsemaan. Koska punkkien löytäminen on vaikeaa, on helpompi tarkkailla niiden tekemiä vioituksia. On hyvä, että omistaisit luupin tai mikroskoopin.

10459070_478916728909235_4489077789372394482_o
Alkuvaiheessa punkkien tekemät vauriot ovat vähäisiä, mutta nähtävissä. Kun kasvustoa tarkastellaan valoa vasten, erottuu punkkien tekemät vioitukset pieninä vaaleina pisteinä lehdestä.

 

10353439_478916468909261_1157646863649919211_o
Punkkien vioittamat lehdet muuttuvat punkkikannan myötä heikkovointisiksi. Lehdet alkavat kellertää ja niihin ilmaantuu ruiskeita läikkiä.

 

10497441_478916658909242_7706183222419814914_o
Lehtien likaisuus, seitti ja ruskea väri kertovat pahasta infektiosta. Infektion levitessä, näkyy mahdollisesti laajojakin seittimäisiä alueita oksien päissä kuin myös lehtihangoissa.

 

10452927_478916838909224_5523064189601516225_o
Kun epäilet punkki-infektiota, ota lehti tarkempaan tarkasteluun. Huomioi, että punkit ovat melko vikkeliä ja liikkuvat mieluiten lehtien alapinnoilla. Myöhemmässä vaiheessa ne levittäytyvät koko kasviin. Jos infektio on edennyt esiastetta hieman edemmäs, löytyy alapinnalta helposti nähtävissä seittiä jossa on valkoisia kuoria ja mustia pisteitä, jotka muistuttavat kahvinporoja. Pienet keltaiset pallot ovat punkin munia.

Kun punkkeja löytyy…

  • Eristä kasvi jos mahdollista
  • Poista saastuneemmat lehdet
  • Ruiskuta rapsi- tai rypsipohjaisella torjunta-aineella, joka sisältää luonnon pyretriiniä (esim. Spruzit) tai öljyä sisältävällä aineella (Carbon Kick Booster, Neem)
  • Tee ruiskutus kun aurinko on laskenut (pois lukien CKB), jolloin vältytään pyretriinin nopealta heikkenemiseltä ja polttovioituksilta. Kosteus pysyy kasvustossa pidempään
  • Ruiskuta lehtien alapinnat erityisen huolellisesti
  • Uusi ruiskutus kaksi kertaa, viiden päivän välein edellisestä ruiskutuksesta
  • Tee ruiskutukset aina infektioaluetta laajempana
  • Pyri pitämään ilmankosteus yli 50%RH, joka toimii ennalta ehkäisynäkin
  • Jos ongelma ei ota lievetäkseen hanki biologisia torjunta-eliöitä (Biotus) tai hankkiudu ongelmakasveista eroon
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...