tiistai 27. tammikuuta 2015

Belindan taimimultaa ja villejä

Tähän kauteen kuuluu paljon uutta. Uusia lajikkeita on pilvin pimein ja villichilit muodostavat niistä yhden mielenkiintoisen osan. Villien suhteen olen myöhäisherännäinen, nämähän olisi pitänyt laittaa itämään jo marraskuussa, eikä vasta nyt. Ystäväni sai houkuteltua minut mukaan projektiin ja tästä syystä sekaannuin villeihin ilman alkuperäistä suunnitelmaa.

Mutta ennen villejä, haluan näyttää uutta taimimultaa jonka sain käsiini. Multa lienee tässä tapauksessa hieman väärä sana, koska kyseessä ei niinkään ole multa vaan turve. Taimimulta istunee ihmisten suuhun ja mieliin paremmin kuin taimiturve. Kyseessä on siis Belindan Taimimulta.

IMG_2540 IMG_2536 IMG_2537

IMG_2554

Tuoteselosteessa lukee tuotteen olevan vaaleaa kasvuturvetta ja hiekkaa. Tämä on erittäin helppo todeta itse tuotteestakin. Se todellakin on erittäin hienoa turvetta ja hienoa hiekkaa. Viime vuonna tutustuin multatestissä muutamaan kylvö- ja taimimultaan. Testin lopussa tutkiessani juuristoja, huomasin kylvömultien liiallisen hiekan käytön haitat paakkujen murentuessa armotta käsiin. Tämä taimimulta ei myöskään sisällä ns. kastelukiteitä (savikokkareita), jotka tukkisivat pienireikäisen kennoston. Tässä tuotteessa ei hiekkaa ole mielestäni liikaa ja odotankin tältä tuotteelta hyvää sitovuutta juuristolle. Tämä taimimulta vaikuttaa ensituntuman perusteella loistotuotteelta ilman turhia kikkailuita.


Sitten niihin villeihin. Kauden odotetuin villichili on ehdottomasti Capsicum Flexuosum. Se on erittäin harvinainen ja siementen saaminen on ollut äärettömän hankalaa. Tällä hetkellä siemeniä on kahdesta eri lähteestä, joskin molemmat kantautuvat alkujaan samasta kasvista. Ensimmäiset “flexut” kylvin 31.12, mutta toistaiseksi yksikään siemen ei ole itänyt. Nuo siemenet liotin 24 tuntia 300ppm gibberelliinihapossa. Toinen siemenerä likosi tuplaten voimakkaammassa gibberelliinihapossa saman ajan. Tämän perään liotin siemeniä vielä reilun viikon vedessä. Nähtäväksi jää itääkö näistä yksikään. Kaksi kasvia on tavoite, koska C. Flexuosum tarvitsee pölyttyäkseen ja tuottaakseen siemeniä siitepölyä toisesta kasvista.

IMG_2559

Tällä kertaa kylvin siemenet yllä esiteltyyn Belindan taimimultaan. Kennostoon meni myös. Capsicum Lanceolatumin siemeniä. C. Lanceolatum kuuluu niihin lajeihin joita en ole koskaan saanut itämään. Takana on useita siemeniä muutamina kausina. Samaan kennoon päätyi myös muutama CAP 1491 siemen, joiden suhteen elättelen myös suuria toiveita. Kennon täydennykseksi laitoin muutaman siemenen omasta Mini Rocoto x Guatemala Orange risteytyksestäni.

IMG_2563

IMG_2564

IMG_2565-001

 

 

 

 

 

 

Taimimullan kastelun jälkeen laitoin kennoston keskelle lämpömittarin. Anturilla pystyn seuraamaan mullan lämpötilaa ja sitä ettei sen lämpötila nouse liian korkeaksi. Oma lämpömatto on työn alla, mutta ei ole vielä valmistunut. Nyt nämä saavat mennä lämpimään paikkaan jossa toivoisin saavuttavani noin 30°C lämpötilan pienellä vaihtelulla alaspäin.

Muiden villien kanssa mennään jokseenkin nihkeästi. Itämisiä on ollut joitakin, joskin aikaa on kulunut vähän. Matalahko lämpötila vaikuttaa itämisnopeuteen, joka yksinään on näkynyt jo tavanomaisilla chileillä. Villithän voivat viedä jopa kuukausia itääkseen. Tämä kausi pitääkin ottaa harjoituksen kannalta ja vain toivoa mahdollisimman monen itävän. “Kypäräpäisyyttä” alkoi muuten heti ilmenemään kun poistin taimiarkustani kostuttimen. Kostutin pitääkin nähtävästi palauttaa takaisin, vaikka sitten toimimaan säännöllisesti kellokytkimellä.

IMG_2567 IMG_2571 IMG_2575

IMG_2576
IMG_2578 20150126_230556

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

3:n lannoitteen emoliuos- ja ravinnelaskuri

Rakensin aikaisemmasta laskuristani jälleen hieman erilaisen ja kevyemmän mallin. Sen on tarkoitus helpottaa emoliuosten tekoa ja käyttöä. Laskuri on suunnattu edistyneemmille kasvattajille, jotka käyttävät 2-3 eri emoliuosta lannoitteiden annosteluun ja ovat kiinnostuneita eri ravinteiden määristä. Laskurilla voi toki laskea yhdenkin emoliuoksen ravinnesisällöt ja itse asiassa paljon muutakin. Suosittelen emoliuosten käyttöä, koska niiden annostelu on paljon helpompaa ja nopeampaa valmiiksi liuenneiden lannoitteiden johdosta.
IMG_2450
Kauden aloituksessa pienet emoliuospullot ovat käteviä. Kesällä pienet pullot vaihtuvat 10 litran kanistereihin. Kuvassa kierrätettyjä lannoitepulloja uusiokäytössä.

Hieman lannoitteista
Chilinviljely onnistuu hyvin yksikomponenttisella lannoitteella, mutta puutostilojen ehkäisemiseksi ja ravinteiden suhteiden muuttamiseen tarvitaan useampaa lannoitetta.
Peruslannoitteen lisäksi tarvitaan lisää typpeä, kalsiumia, rikkiä ja magnesiumia. Lannoitteiden syvintä olemusta ei tarvitse ymmärtää kationinvaihtojen, positiivisten ja negatiivisten ionien tasolla, mutta pieni perustietämys on paikallaan.

Peruslannoite
Peruslannoite on kaiken pohja. Riippuen peruslannoitteen koostumuksesta, se voi toimia mainiosti myös ainoana lannoitteena turveviljelyssä. Se tarjoaa hyvän pohjan, mutta ei välttämättä sisällä kaikkia ravinteita. Suurin syy tähän on yhdisteiden sopimattomuus keskenään.  Mm. Yaran Ferticare sarja on peruslannoitesarja. Vähätyppinen Ferticare HYDRO-lannoite on suosittu juuri chilinkasvajilla. Yleisesti peruslannoitteet ei poikkeuksia lukuun ottamatta sisällä lainkaan kalsiumia.

Magnesiumsulfaatti
Suomessa magnesiumin käyttö harrastajien keskuudessa on todella vähäistä. Ulkomailla se on erittäin käytetty peruslisä ja siihen turvaudutaankin ensimmäisenä puutosten ilmaannuttua. Magnesiumsulfaatti sisältää magnesiumia ja rikkiä. Siitä käytetään myös nimiä Epsom suola (epsom salt), karvasuola. Yaralta saamieni vinkkien perusteella magnesium lisä on ehdoton chilin ja paprikan kasvatuksessa. Nyt itselläni on takana kausi magnesiumlisällä eikä kalpeita lehtiä näkynyt tuotteen käyttöönoton jälkeen. Aikaisempina vuosina olen kärsinyt lähes valkoisista lehdistä noin juhannuksesta lähtien. Yaran Krista MgS (Mg+S) tai typellinen Krista MAG (Mg+N) tuovat helpotusta magnesiumin puutteeseen.

KastelukalkkisalpietariVähätyppiset peruslannoitteet tarvitsevat lähes aina lisäkseen typpeä. Kalkkisalpietarissa typen lisäksi on kalsiumia. Kalsium ehkäisee mm. hedelmien latvamätää ja kasvin ja on ravinteidenoton kannalta muutenkin tarpeellista. Typpeä ja kalsiumia saa Yaran Yaraliva Calcinitista.

Jos vegetatiivinen kasvu halutaan pitää alhaalla hedelmien tuoton aikaan tarvitaan kimppaan myös typetön kalsiumia sisältävä tuote ehkäisemään latvamätää. Yaran valikoimista minulle suositeltiin Kalsium nestettä, joka sopii niin turve kuin vesiviljelyynkin. Tuotetta voi käyttää koko kauden annostusta nostaen kauden loppua kohden. Tuote sisältää kuitenkin klooria, joten sen sopivuus klooriherkille kasveille, esim. kurkulle on huono.
Lisää ravinteiden merkityksestä kasville voit lukea blogin Lannoitusapu sivulta.


Emoliuos- ja ravinnelaskuriLaskuri jalostui jälleen uuteen versioon. Tällä kertaa se syntyi tarpeesta ja muuttui hieman kevyemmäksi. Käyn laskurin käytön tässä läpi, jotta sitä käyttämättömänkin olisi sitä helpompi käyttää. Laskurin käytössä on hyvä ottaa huomioon, että se ei tarjoa valmiita ratkaisuja lannoituksiin tai ravinteiden puutoksiin. Se on vain apuväline, joka toivottavasti auttaa ymmärtämään lannoitusta ja ravinnemääriä. Itse lannoitusohjelma on keksittävä itse tai rakennettava lannoitevalmistajan ohjeesta. Ensiarvoisen tärkeää on muistaa, että kaikki vallitsevat olosuhteet vaikuttavat ja toisella toimiva ohjelma ei välttämättä tuota samoja tuloksia ja pahimmassa tapauksessa voi johtaa jopa kasvin kuolemaan.
kuva9
Lataa laskuri: Lannoitelaskuri Emo-3komp v2015.tammikuu.ods
(Toimii Open Officella ja Libre Officella)
Laskurin käyttöä on yritetty helpottaa lukitsemalla ja värjäämällä ruutuja. Sinertävät ruudut ovat käyttäjälle avoimia.

kuva1
Laskurin käyttö lähtee liikkeelle lannoitekenttien täyttämisestä. Kirjoita lannoitteiden nimet ja anna ravinteiden määrät. Ravinteiden prosentuaaliset määrät lannoitteesta kerrotaan aina lannoitepakkauksessa. Suomen lannoitelainsäädäntö velvoittaa ilmoittamaan ravinteet puhtaina alkuaineina. Jos käsissäsi on ulkomaalainen lannoitepakkaus, on ravinteet ilmoitettu hyvin todennäköisesti yhdisteinä. Jotta saat laskurin näyttämään oikein, pitää yhdisteet konvertoida puhtaiksi ravinteiksi. Konvertointiin löytyy oma laskurinsa toisen välilehden alareunasta. Toiselta välilehdeltä löydät myös joidenkin lannoitteiden ravinnepitoisuudet. Jos haluat tutkia vain yhtä tai kahta lannoitetta, jätä ylimääräiset kentät tyhjäksi tai tyhjennä ne.



kuva2

Koska laskuri on tehty tällä kertaa helpottaman emoliuosten käyttöä, on emoliuoksen valmistus seuraava toimenpide. Vaikka emoliuosta ei tarvitse konkreettisesti valmistaa laskuria käytettäessä, käyn sen valmistuksen tässä kuitenkin läpi.

Emoliuoksen valmistus alkaa valitsemalla astia, jonka vetoisuus tunnetaan. Vetoisuus merkitään kohtaan “Astia L” litroina. Tämän jälkeen kirjoitetaan emoliuoksen haluttu vahvuus. 10% on hyvä vahvuus, jolloin emoliuos ei vielä kyllästy, mutta toisaalta vahvuuden ansiosta emoliuoksen kuluminen on myös hieman maltillisempaa. Koska kuivalannoitteiden lannoitepitoisuudet ilmoitetaan painoprosentteina, edetään lannoiteannostelussa painon mukaan. Kun astiankoko ja emoliuoksen vahvuus on kirjoitettu, kertoo laskuri tarvittavan lannoitemäärän.

Lisää emoliuosastiaan lämmintä vettä n. 50-75% sen tilavuudesta. Kaada punnittu lannoite määrä sisään ja sekoita sisältöä hieman. Täytä tämän jälkeen astia ilmoitettuun tilavuusmittaan asti. 10 litran emoliuosastiaan menee noin hieman yli 9 litraa vettä. Mitta ei ole tarkka koska osa lannoitteesta liukenee ja eikä suoraan lisää tilavuutensa verran nesteen tilavuutta. Tärkeintä oikean vahvuuden kannalta on lisätä lannoite välissä eikä lisätä sitä oikean tilavuuden päälle. Kun emoliuosastia on täytetty, sekoitetaan sisältöä jonkin verran jotta lannoitteen liukeneminen helpottuu. Eri lannoitteille kannattaa valmistaa omat emoliuokset, jotta niiden erisuhteinen annostelu on mahdollista. Lannoitevalmistajalta kannattaa varmistaa lannoitteen sopivuus emoliuoksen valmistukseen. Jotkin lannoitteet voi yhdistää samaan emoliuokseen, mutta eri lannoitteiden keskinäinen yhteensopivuus emoliuokseen kannattaa varmistaa mahdollisen sakkaamisen estämiseksi. Esim. Hydro ja MgS sopivat yhteen, mutta Calcinit ei kummankaan kanssa.

kuva3
Kolmantena kohtana on emoliuosten lisääminen itse kasteluveteen. Tässä kevyemmässä oletetaan, että lannoitevesi tehdään kiinteään vesimäärään (astia), eikä lannoiteannostelijan asetuksia esitetä läpivirtaavaan veteen. Kuten emoliuoksen valmistuksessa, kuvaa kasteluvesisäiliön koko lopullista nestetilavuutta.

kuva4
Kolmas vaihe on sidoksissa sitten suoraan tuloksiin ja haluttu voimakkuus ja ravinteiden tasapaino haetaan muuttamalla emoliuosten osuuksia.

Typpi-kalium suhde on yksi merkittävimpiä kasvuun, kukkimiseen ja kypsymiseen vaikuttavista asioista. Korkea typpisuhde saa aikaan runsasta kasvua joka muodostaa paljon lehtimassaa. Itse olen aloittanut kauteni 1:1 typpi-kali suhteella ja nostanut kaliumin määrää vasta kukinnan jälkeen. Ensi arvoisen tärkeää on huomata, miten peruslannoitteen ja typpilisän käyttö vaikuttaa lopulliseen N:K-suhteeseen. Esimerkiksi Hydron ja Calcinitin 1:1 annostelua antaa typpi-kalisuhteeksi 1:1,16.  Jos kuvan esimerkkitapauksessa halutaan nostaa typpi samaan 250mg/l tasolle kaliumin kanssa, pitää Calcinit -emoliuoksen määrää nostaa. 250mg/l toteutuu 610ml:lla (249-60-250).

Hieman lannoituksesta ja arvoista
Chilit ja paprikat kasvavat myös kaliumpitoisella lannoituksella ja suosittu annostus on 2 osaa Hydroa ja 1 osa Calcinittia. Tämä annostus antaa typpi-kalisuhteeksi 1:1,82. Tässä kohtaa on huomattavaa, että kalsiumin määrä romahtaa, jos typen määrää vähennetään muutoksen yhteydessä. Kalsiumin puutos voi muodostua ongelmaksi. Nopeinten se voi tuoda ongelmia vesiviljelyssä, jossa kalsiumia ei ole varastoituneena väliaineeseen. Toinen vaihtoehto on pitää typpi-kalsium lisä samana ja nostaa kaliumin määrää, jolloin kaksinkertainen määrä kaliumia saavutetaan ilman typen ja kalsiumin vähentämistä. Loppukaudesta turhan vihermassan kasvatus on typellä turhaa ja tällöin kalsiumia pitäisi pystyä antamaan esim. kalsium nesteen avulla.

Yksittäisen ravinteen 500mg:n määrää litrassa pidetään myrkytysrajana ja tätä on syytä varoa juuri kaliumin kanssa, tätä arvoa ei pitäisi ylittää. Myös lannoiteveden kokonaisvahvuutta on hyvä myös tarkkailla ja varsinkin kun tehdään ennestään tuntemattomia liuosyhdistelmiä. Tätä varten on hyvä omistaa johtokykymittari eli EC-mittari. Liuoksen johtokyky, EC eli mS/cm on hyvä pitää alle neljän (=4000µS/cm). Kasvit kyllä kestävät hetkellisesti voimakkaitakin lannoitevesiä (esim. tomaatin haihduttamisen lukitseminen 8mS/cm ), mutta voimakkaat lannoitevedet polttavat ja tuhoavat herkkiä hiusjuuria. Itse olen käyttänyt karkeasti seuraavia vahvuuksia,  taimille EC 1, 1. ruukutuksen jälkeen EC 1,5 - 2 ja kauden edetessä EC 2,5 – 3,5.

Mikä sitten on oikea annostus?Ei sellaista olekaan. Olosuhteet vaikuttavat paljon ja samaan tulokseen voi päästä heikommalla, kuin voimakkaammallakin lannoituksella. Itse testasin viime kesänä identtisillä kasveilla hieman eri ravinnemääriä.
●(D) N212 P75 K405 Ca133 Mg82 S107 Fe1,6 B0,42 Cu0,04
●(B) N178 P52 K297 Ca57 Mg113 S152 Fe2,4 B0,33 Cu0,13
●(A) N274 P47 K270 Ca189 Mg102 S137 Fe2,2 B0,3 Cu0,12
Eroja oli, mutta ei mahdottoman suuria. Korkea typpinen ja matala kaliuminen oli joukon hävijä (ei esitettynä yllä). Se kasvoi selkeästi tuuheampana ja aloitti kukinnan vasta kun toisista kasveista oli kerätty 2 satoaaltoa. Korkeammalla kaliumsuhteella kukinta oli runsasta ja pölyyntyminenkin onnistui hyvin. Hedelmien kehittyminen ja kypsyminen oli nopeaa, vaikka ajanjaksollisesti elettiin jo loppusyksyä. 

Tähän saakka itselläni on ollut käytössä peruslannoitteena Kekkilän Turve-Superex. Sen huonona puolena pidän korkeaa typpi-kalisuhdetta, joka kangistaa sen taipuvuutta eri seoksiin. Alkujaan korkea typpi estää kalsiumpitoisen typpilisän käytön, koska korkeamman kalsiumin määrän toteuduttua, on typpiarvo jo erittäin korkea.

Lannoittaa kannattaa joka kastelussa. Lannoituksesta ei kannata muodostaa liian vaikeaa, vaan tehdä itselle hyvä rutiini. Annostuksien kanssa ei kannata mennä turhan tarkaksi, vaan käyttää annostuksia jotka on helppo ja nopea hoitaa. Tärkeintä ei ole lannoiteveden vahvuus. Se ei saa olla liian voimakasta, eikä liian laihaa. Toisaalta lannoitusveden vahvuudella ei ole väliä rajojen sisällä, kunhan kasvualustan vahvuus on kunnossa, joka on kuitenkin tärkeintä. Itse olen liiaksi varonut vahvoja lannoituksia ja lopulta olen törmännyt puutosoireiseen kasvin kasvualustan köyhdyttyä. Tästä syystä kasvualustaakin pitäisi tarkkailla (ohje). Hyvissä olosuhteissa laiha lannoitus köyhdyttää kasvualustan ja huonoissa oloissa voimakas lannoitus vain voimistaa kasvualustaa. Itse suosittelen hieman testaamaan eri lannoituksia ja voimistamaan annostuksia vasta valon määrän lisääntyessä. Kasvu ja kasvun säätely on monien osien summa ja tästä johtuen ei ole olemassa yhtä ja täydellistä ohjetta. Aluksi apua omiin suhteisiin ja määriin voi etsiä Kekkilän ja Haifan paprikaoppaista.

Laskurin muut käytöt
Lehtilannoitus
kuva5
Emoliuoslaskuria voi käyttää myös lehtilannoitteen tekoon. Mm. Yaran Calcinit ja Krista MgS sopivat lehtilannoitteiksi. Suositellut vahvuudet ovat 1-2%. Lehtilannoituksella voidaan helpottaa vakavia puutoksia ja saada ravinteen nopeampi vaikutus kuin maahan annettuna. Tässäkin kohtaa pitää muistaa ettei näitä liuoksia saa yhdistää samaan sakkaantumisen takia.


EC-laskentaKun lannoitteiden johtokykyä nostattava arvo tiedetään, voidaan ne täyttää myös laskuriin. Lannoitteiden johtokykyä nostattava arvon lisäksi myös kasteluveden johtokyky pitää tuntea. Jos vetenä käytetään muuta kuin puhdasta sadevettä, voi veden johtavuus olla hyvinkin korkea. Rannikkoseudulla veden johtavuus on korkea ja näin ollen kaivoveden käyttö voi nostaa erittäin paljon johtokykyä (jopa 0,9mS/cm). Paikallisen kaivoveden johtokykyä nostavat yleisesti korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet. On siis tärkeää tuntea veden johtavuus ja laatu korkeiden pitoisuuksien varalta.
kuva7
Kuvan tapauksessa olen tarkoituksella sumentanut muualla tässä tekstissä esitetyt nimet. Tämä sen takia, että en ole saanut vahvistusta virallisille arvoille. Kun lannoitteiden johtokykyä nostava vaikutus on suunnilleen tiedossa, voidaan laskurilla laskea liuoksen lopullinen johtokyky. Laskuriin ei kannata luottaa sokeasti tässäkään kohtaa ja laskuissa kannattaa jättää varaa liuoksen väkevöittämiselle tai laimentamiselle, joiden tarve tarkistetaan johtokykymittarilla.



Vertaileva kuivalannosmääräJoissakin yhteyksissä voidaan tarvita myös kuivalannoksen määrätietoa. Tieto kuuluu lähinnä kiva tietää osioon, mutta sitä voidaan käyttää hyväksi silloin kun emoliuosta ei ole tai sitä ei haluta käyttää. Sillä näkee myös helposti kuinka paljon lannoitetta todellisuudessa menee annostuksessa.
kuva8
Laskuri laskee lannoitteen määrän annetusta emoliuoksen määrästä. Se suhteutetaan vesimäärään ja muunnetaan annettuun litramäärään. Litramäärän käyttäjä voi itse päättää.



ppm-suhdeLaskurin ilmoittamat milligrammat per litra vastaavat sellaisenaan ppm arvoa. Laskuria pystyy myös käyttämään myös suoraan ppm:n arvon laskentaan ilman emoliuoksen tekemistä. Tällöin emoliuoksen vahvuudeksi annetaan 100%, joka vastaa suoraan kuiva-aineen määrän lisäämistä haluttuun vesimäärään.
kuva6
Kuvan esimerkissä valmistetaan gibberelliinihappoliuosta jonka vahvuudeksi halutaan 600ppm. Gibberelliinihapon osuus kuiva-aineksesta on 90%. Tässä käytetään hyväksi typen saraketta ja kirjoitetaan 90 sen ruutuun. Emoliuosvahvuudeksi laitettaan 100%, jolloin se vastaa kuiva-aineen suoraa lisäystä. Veden määrä on litra ja siihen lisätään 0,6ml gibberelliinihappoa. Tässä tapauksessa millilitran on suora muunnos grammaan. Gramma lisäyksen voi vahvistaa vielä oikealta jossa lukee annostukseksi 0,6 grammaa. Lopulliseksi gibberelliinihapon osuudeksi saadaan 540 ppm (=mg/l). Koska annosteltava määrä on eritäin pieni, voidaan mittavirheiden takia tyytyä tähän. Tarkka laskennallinen määrä olisi ollut 0,667 grammaa ja veden määrä karvan verran alle litran.


Ja niille ketkä haluavat tuoda omien annostuksien ravinnemääriä esille esim. keskustelupalstoilla, löytyy yhteenlasketun mg/l arvojen alta kooste joka on helppo kopioida ja liittää. Valittavana lyhyempi ja pidempi versio.
kuva10
kuva11


Toivottavasti laskuri helpottaa jonkun lannoittamista ja samalla laajentaa hieman ajatusta ravinteista ja niiden määristä. Laskurin tuloksia ei pidä pitää absoluuttisena totuutena. Mittavirheet ovat yleisiä, eikä niiltä voi normaalioloissa välttyä. Tähän vaikuttaa mm. mittalaitteiden ja annostelun epätarkkuus, lannoitteiden kyky imeä ilmasta kosteutta ja moni muu asia jota on vaikea kontrolloida. Onneksi kasvit kasvavat epätarkkuudestakin huolimatta, kunhan vain muistat lannoittaa niitä.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Uudelleen ruukutuksia

9.12 kylvetyt taimet pääsivät nyt pois taimikennostosta. Jatkon kannalta hommaa voisi hieman yksinkertaistaa ja tehdä kylvöt suoraan tuohon isompireikäisen kennostoon. Tällä säästäisi hieman itseään ja se varmasti nopeuttaisi jonkin verran taimien kehittymistä. Koulitut taimet siirtyivät nyt 12cm:n ruukkuihin. Tällä kertaa taimet olivat parhaimpia mitä minulla on koskaan ollut. Joukkoon toki mahtui pari heikompaakin.

IMG_2510

Ilokseni tuo taimitestissäkin kyntensä näyttänyt taimilaatikko toimii ja tuottaa hyviä ja elinvoimaisia taimia. Pienenä miinuksena tällä hetkellä on kosteuden hallinta. Käytän lämpötilan tiputukseen tuuletinta. Se puhaltaa kuivaa huoneilmaa laatikkoon ja samalla kuivaa tehokkaasti laatikossa olevaa ilmaa. Näin ollen ilmankosteus tippuu laatikossa alas. Laitoin tuulettimen kanssa samaan ohjaukseen ultraääni sumuttimen, joka tunkee laatikkoon hieman sumua. Lämpötila tippuu tuuletuksen ja sumuttimen ansiosta nopeasti. Sumutin vain näyttää nostavan laatikossa ilmankosteuden aiemmasta 30%:sta korkeahkoon 70%:iin. Tämä ei sinällään ole paha luku, mutta osa taimista näytti oirehtivan ödeemasta. Näin ollen jätin sumuttimen käytön vähemmälle. Sumuttimeen pitäisikin saada oma ohjauksensa, joka huolehtii kosteuttamisesta itsenäisesti.

IMG_2511

Vaikka laatikossa on ollut kosteutta, on kiva havaita, etteivät taimet ole kasvattaneet juuria ulos kennostosta. Tässä kohtaa voisin todeta tuon patolevyn toimivaksi kennojen alla. Kennostosta karkailevat juuret ovat aina olleet itselleni ongelma pohjalämmityksen puuttuessa.

 

IMG_2515

IMG_2518

IMG_2521

Samaan syssyyn siirsin itäneet taimet isompaan kennostoon. Toivotaan, että ne jatkavat pian kehitystään. Ainakin ne olivat huomattavasti paremman oloisia kuin viimeksi tekemäni taimikoulinnat idätyskennostosta. Idätyskennostoon jäi vielä liuta itämättömiä, mutta loppu ryhmä koostuukin pitkälti juuri kylvetyistä villeistä.

10923244_573258186141755_8282998654976065668_n

Tilanpuutteen iskiessä ikävästi päälle, jouduin siirtämään uudelleen ruukutetut sisäkasvariin. Se tuli pystytettyä vasta päivää aikaisemmin ja oli siten täysin vaiheessa. Ei lämpöä, ei valoa. Onneksi ei olla sentään pakkasen puolella ja valoakin tulee hieman ikkunoista.

10891959_573258286141745_7195231548992002184_n

Uudelleen ruukutuksia oli ilo tehdä, kun taimet olivat ensimmäistä kertaa tällaisia. Osaan purkituksiin käytin pois vanhan idätysseokseni, jossa oli turvetta kookosta ja perliittiä. Jälkimmäisiin käytin pelkkää karkeaa Kekkilän 620 pH6.0 turvetta.

 

IMG_2517
Samana iltana meni myös tomaatit idätykseen. Ensimmäisinä pääsivät ns. isommat ruokatomaatit. Myöhemmässä erässä sitten pienempiä lajikkeita. Kauden tomaattilajikkeina vanha tuttu Moneymaker, Sparta, Cereza Amarilla, Country Taste, Oxheart, Dunne, Wendy Heinz 2653 ja toistaiseksi tunnistamaton iso musta kiinalainen tomaatti.

tiistai 13. tammikuuta 2015

Taimet hyvässä vauhdissa ja lopullinen kasvatuslista

Aikaisemmin kerroin pienistä kasvatus ongelmista itäneiden taimien suhteen. Tuolloin koulisin pienet ja hieman kärsivät taimet isompaan kennostoon. Nyt tuosta koulinnasta on kulunut 15 päivää ja taimet voivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyvin.
IMG_2408
IMG_2409
IMG_2415
IMG_2413
IMG_2406
IMG_2417
IMG_2419
IMG_2422
IMG_2421

2. tammikuuta kylvämäni siemenet ovat nousseet pintaan ja ainoastaan muutamia enää odotellaan. Itävyydet ovat olleet hyviä ja aikaisemmin huonoksi todetut risteytykset antavat edelleen odottaa. Mukana on myös muutamia villejä, joiden itämisaika on muutoinkin pidempi.
IMG_2425

Vaikka sanoin jo tammikuun alussa, että viimeiset paprikat ja chilit menivät idätykseen. Olin pahasti väärässä. Villejä on pukannut moneltakin suunnalta ja taas on todettava, että pian menevät viimeiset idätykseen. Villien osalta en odota paljoakaan, mutta toki olisi kiva niissäkin onnistua. Ne vain ovat vaativampia. Tämän toteamuksen myötä lyönkin kasvatuslistani lukkoon.

C. Annuum
Alexander C. Annuum Hungary Paprika
Black Jalapeno C. Annuum
Chilaca C. Annuum a.k.a Pasilla Bajio
Criolla De Cocina C. Annuum
Farmer's Market C. Annuum
Fish Pepper C. Annuum
Gourmet C. Annuum
Hungarian Hot Wax C. Annuum
Jalapeno Early C. Annuum
Kalocsai Merevszárú 622 C. Annuum Hungary Paprika
Karmen C. Annuum Hungary Paprika
Marconi Rosso C. Annuum
Mohawk F1 C. Annuum
Namaqualand Black C. Annuum
Numex Big Jim C. Annuum
Parade C. Annuum Hungary Paprika
Poblano C. Annuum
Ramiro C. Annuum
Romanian Sweet C. Annuum
Santa Fe Grande C. Annuum
Shepherds Ramshorn C. Annuum
Space Chili – Yellow Solar Flare C. Annuum Hangjiao
Space Chili #10 – After Glow C. Annuum Hangjiao 10
Space Chili #4 – Comet's Tail C. Annuum Hangjiao 4
Space Chili #7 – Super Nova C. Annuum Hangjiao 7
Space Chili #8 – Total Eclipse C. Annuum Hangjiao 8
Space Chili #9 – Big Bang C. Annuum Hangjiao 9
Sweet Apple Hungary C. Annuum
Szegedi 178 C. Annuum Hungary Paprika
Szegedi 80 C. Annuum Hungary Paprika
Urfa Biber C. Annuum
Siling Bilog C. Annuum
Siling Pangsigang C. Annuum
Shishito Pepper C. Annuum Japanilainen lajike

C. Baccatum
Aji Banana C. Baccatum
Aji Fantasy C. Baccatum
Aji Valentine (PI 260549) C. Baccatum
Bishops Crown C. Baccatum
Omnicolor C. Baccatum

C. Chinense
7 Pot Bubblegum C. Chinense
B.O.C. C. Chinense Bhut Orange Copenhagen
Cabaça Roxa C. Chinense
CGN 21500 C. Chinense
Fatalii C. Chinense
Fatalii White C. Chinense
Gnarly Yellow 7 Pot C. Chinense
J.R Peach Raja Bhut Jolokia C. Chinense
Madballz 7 Chocolate C. Chinense
Rust Bhut C. Chinense
Santa Rosa Blanco C. Chinense
Satan Strain Moruga C. Chinense
SBN Choco C. Chinense Sunny Border Nursery
Scotch Bonnet MoA C. Chinense Ministry of Agriculture
SRTSL C. Chinense Sara Ragoonanan Trinidad Scorpion Long
Tobago Sweet C. Chinense
Trinidad Scorpion Mustard C. Chinense
Trinidad Scorpion Yellow Wax C. Chinense
Yellow Moruga PP C. Chinense Pimple Pod
Yellow Pixi C. Chinense

C. Frutescens
Purple (C. Frutescens?) C. Frutescens C. Frutescens ?

C. Pubescens
Rocoto Manzano Orange (Yellow) F2 C. Pubescens
Rocoto P360 C. Pubescens
Turbo Pube Red C. Pubescens

Risteytykset
B.O.C. x Aji Pinapple F2 C. Chinense
Bhut x P.D.N. C. Chinense Pimenta de Neyde
Cornish Naga x 7 Pot Yellow F2 C. Chinense
Fatalii x Aji Fantasy C. Chinense
Fatalii x Aji Golden C. Chinense
Jigsaw x TMSB F2 C. Chinense Trinidad Moruga Scorpion Blend
Rantasy F1 C. Annuum Ramiro x Aji Fantasy
Coco Reaper F2 C. Frutescens CAP 502 x Carolina Reaper
Fruxim
C. Frutescens x Eximium
Chiltepin x [Cumari do Para x Donne Sali Yellow


Villit
Pea C. Baccatum Villi C. Baccatum var. Baccatum
Ulupica 1 C. Cardenasii
Ulupica 2 C. Cardenasii
C0 4392 C. Chacoënse
Purple Flowered Chacoënse C. Chacoënse
Most Profilic Chacoënse C. Chacoënse
Cobincho C. Exile
Eximium C. Eximium
CGN 19198 C. Eximium
CAP 1491 C. Eximium
C. Flexuosum 1 C. Flexuosum
C. Flexuosum 2 C. Flexuosum
Siling Labuyo C. Frutescens Philippiiniläinen villi
C. Galapagoense 1 C. Galapagoense
C. Galapagoense 2 C. Galapagoense
C. Lanceolatum C. Lanceolatum
BGH 460 (PI 1441654) C. Praetermissum
C. Praetermissum C. Praetermissum
CGN 22795 C. Praetermissum
Charapita C. Chinense
CAP 1530 C. Sp (C. Eximium)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...