lauantai 30. toukokuuta 2015

NotFound: Not Found

Blogin julkaisuiden kanssa on ongelmia Windowsin Live Writerin kanssa.
Tällä hetkellä jonossa on kaksi julkaisua, mutta Microsoftin Live Writeria vaivaa jokin bugi. Katsotaan saadaanko bugiin korjaus lähiaikoina, vai pitääkö tilalle alkaa hakemaan korvaavaa blogin julkaisuohjelmaa.




Ongelma näyttää eskaloituvan Googlelle, koska Microsoft ei ole tehnyt päivityksiä Live Writeriin. Tällä hetkellä blogia voi toki kirjoittaa Bloggerin Online sivulla, mutta sen käyttö hieman... haastavaa. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa normaalisti WLW:lla ja tekstin valmistuttua kopio tekstin HTML muodossa Bloggerin Online editorin HTML sivulle. Kuvat eivät tällä tavalla siirry. Kuvien kanssa pitääkin menetellä niin, että lataa ne ensin esim. Googlen Picasa kuvakansioon, josta linkittää ne WLW:n editorissa paikoilleen. Tämän jälkeen WLW:n HTML on kopioitavissa ja kuvatkin tulevat paikoilleen oikean kokoisina. Rivitysten kanssa voi olla vielä hieman säätöä. Nämä saa kuntoon Bloggerin Online editorilla ja sivun esikatselulla.

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Ensimmäiset paprikat ja viimeiset kylvöt

Kauden ensimmäiset kypsät paprikat ja chilit ovat saaneet hieman odottaa aikaisempiin vuosiin verrattuna. Nyt kuitenkin ensimmäinen satoaalto näyttää startanneen ja kypsää alkaa tulla pikkuhiljaa.

IMG_3694

Eniten olen odottanut unkarilaisten paprikoiden kypsymistä. Ensimmäisinä niistä kypsyivät Kalocsai M622 ja Szegedi 178.

IMG_3697

Kalocsain M-lyhenne tulee sanasta merevszárú  joka ainakin jonkun sanakirjan mukaan tarkoittaa pystyssä olevaa. Tämä sopiikin hedelmän kasvutapaan, joka on pystymäinen, eikä normaali alaspäin roikkuva. Maku oli makea, kärjestä löytyi hieman poltetta. Kantaa kohden polte hävisi.


IMG_3696
Szegedi 178 on toinen kasvatuksessa olevista Szegedeistä. Tämä on kooltaan hieman pienempi kuin yllä ollut Kalocsai. Maku oli näin kauden alustakin melko makea. Melko pian makeuden jälkeen iskee kova polte, joka tuntuu vain kiristyvän. Tulisuuden mukana tulee suuhun hieman kitkerä maku. Tulisuus oli yllättävä ja lähes laittaa nikottelemaan. Tulisuus noin 7-8 paikkeilla.

IMG_3699

Mohawk F1 on amppelipaprika, jonka siemeniä jaettiin ilmaiseksi Lepaan messuilla viime syksynä. Tämä on ensimmäisiä kukkijoitani tänä vuonna. Podin alku ilmaantui ensimmäisenä, mutta kypsyminen on kestänyt kummallisen kauan. Hedelmässä oli vieläkin havaittavissa vihreää, vaikka osittain se alkoi olla jo ylikypsä. Maku oli mauton, jokseenkin tavallista paprikaa mutta ollen vain kevyt häivähdys siitä. Kesän mittaa kasvaneet maistunevat paremmilta.

 

Ensimmäiset paprikat ja chilit on nyt maisteltu. Unkarin paprikoista otettiin siemenet talteen, jotka kylvettiin saman tien. Kalocsailta odotan hyvää satoa ja toivoisin niitä kertyvän riittävästi kuivatukseen saakka. Nämä menevät ulkokasvatukseen jahka ovat siirrettävissä.

IMG_3705

maanantai 18. toukokuuta 2015

Rocotoille isompaa purkkia

Sunnuntaina oli menossa ensimmäinen kunnon järjestely chilihuoneessa. Järjestelyllä oli tarkoitus saada kasvit kohti lopullisia paikkojaan. Järjestelyn lomassa huomasin kuinka Rocoto P360 puski juuria ulos 13 litran ämpäristä. Varovaisesti nostin juuripotin ylös ämpäristä ja kylläpä siellä oli jo juuria. Hämmästyttävän nopeaa kasvua. Noin kuukausi sitten nämä oli vielä 12cm:n pienessä purkissa.

20150517_164459 20150517_164537

Viime kesän kokemuksesta olin jotenkin ajatellut, että 13 litran purkki olisi riittävän kokoinen, olenhan tähän saakka käyttänyt pääsääntöisesti vain 5 litran purkkeja.

Ainakin ruukutusseos Belindan Puutarhaturpeesta ja merilevästä on ollut toimiva, koska se on tuottanut hyvän ja vanhannäköisen juuriston. Purkin pohjalla ollut Belindan Puutarhamulta on myös osaltaan toiminut odotetusti. Tämä “vedenblokkaajana” tehty kerros oli kostea ja estänyt veden turhaa valumista ulos purkista. Multa oli kosteaa, mutta juuret eivät olleet siihen juurikaan tunkeutuneet. Näin jälkeen päin arvioiden, tämä kerros ehkä 2/3 liian paksu. Jättämällä tämän multa kerroksen hieman matalammaksi, olisi purkkiin mahtunut 2 litraa enemmän turvetta.

Tällä hetkellä ruukutus vaikuttaa oikein onnistuneelta. Multa blokkaa valuvan veden ja hidastaa sen poistumista, siinä missä turve helposti kuivana uittaa veden suoraan purkin läpi. Turve taas toimii loistavasti kuohkeana juurten kasvattaja ja hakee kyllä vertaistaan kasvualustana. Pohjan multakerros vain korostaa turpeen toimivuutta kasvualustana.

20150517_185549-001 20150517_185435

lauantai 16. toukokuuta 2015

Toukokuun puolenvälin näkymiä

Kasvihuone alkaa näyttämään jälleen kasvihuoneelta. Vaikka silmämääräisesti kasvua ei ole hirveästi tapahtunut, vanhoihin kuviin verrattuna kasvu on ollut todella hyvää. Ensimmäinen satoaalto on pian valmis ja uusi kukinta on juuri alkanut. Tomaatit kärsivät hieman muutosta kylmään kasvihuoneeseen, mutta muuten näyttää ihan hyvältä.

IMG_3620 IMG_3622
IMG_3623
IMG_3628
IMG_3624 IMG_3641
IMG_3630 Kalocsai  Merevszárú 622
IMG_3636 IMG_3634
Kalocsai  Merevszárú 622 IMG_3642
Cabaca Roxa IMG_3647
IMG_3650 IMG_3653
IMG_3652 IMG_3664
IMG_3655 IMG_3657
IMG_3658 IMG_3659
IMG_3663 IMG_3666
IMG_3667  
IMG_3669 IMG_3671
IMG_3673 IMG_3674

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Seesogreen lannoitteet testiin

Lappeenrannan Viherpeukku haki hetki sitten kiinnostuneita testaamaan uutta Seesogreen lannoitesarjaa. ChiliNoidin vinkistä pistin anomuksen sisään, joka tärppäsikin nopsaan. Ennen kuin aletaan puhumaan itse testistä ja sen tuloksista, katsotaanpa mitä on luvassa.

11246362_626885517445688_6424237450557819552_n
Lannoitesarja sopii kaikille alustoille. Vesiviljelyyn, kookokseen ja multaan. Jokainen pussi sisältää vesiliuokoisia ravinteita. 500g:n pussi riittää 1000 litraan vettä. Tuotteiden markkinointi koot ovat 500g ja 1kg.

Setti jakaantuu kolmeen pussiin. Punainen pussi sisältää peruslannoitusta ja ravinteita juuristoalueen kehitykseen. Valkoisen pussi sisältää peruslannoitusta ja kukintaa edistäviä ravinteita. Sininen pussi sisältää ravinteita kukintaan ja sadon kypsytykseen. Pusseista löytyy ainakin Viherpeukun sivuilta ilmeisesti vanhemmat tuotekuvat, joissa pussit ovat vielä nimetty Root, Grow ja Bloom nimityksillä. Jostakin syystä valkoinen pussikin on saanut uudessa etiketissä “Bloom” statuksen “Grow” nimityksen asemesta.

Vaikka puhutaan lannoitesarjasta, tuotetta markkinoidaan yksikomponenttisena lannoitteena. Tämä pätee ehkä parhaiten sarjan siniseen Bloom & Booster pussiin, jota Seesogreenin lannoitusohjelman mukaan käytetään yksinkin kun sarjan kahta muuta käytetään muiden kanssa.

Lannoitusohjelma on simppeli. Se ei käytännössä tee lainkaan eroa kasvualustasta riippuen, olipa se multa, kookos tai vesiviljely. Basic & Root ja Basic & Bloomilla yhdistelmällä aloitetaan. Kevyt muutos Bloom & Boosteriin yhdessä Basic & Bloomin kanssa ja jatketaan pelkällä Bloom & Boosterilla loppuun. Annostelu 50ml+50ml mukana tuleva annostelumitalla sataan litraan vettä.
20150511_202047 20150511_202132 20150511_202109

Laskuri
Pussien sisältämät ravinnemäärät löytyvät pussin alakulmasta. Korkeat prosenttiluvut kertovat vahvasta aineesta, joka taas kertoo hyvästä riittävyydestä. Pelkkä annosteluohjelma ja sisällön prosentit eivät juuri vielä kerro mitään itse lannoitteista. Niitä pitää tutkia ravinteiden tasolla ja lannoitusohjelman mukaisilla annostuksilla.

Clipboard01

Jotta pitoisuudet olisi hieman helpompi hahmottaa, tein tällä kertaa Seesogreenille oman laskurin (Open Office). Sen avulla on helppo laskea annostelun sisältämät ravinteet. Laskurin kertomat milligrammat litrassa ovat yksiköltään jo huomattavasti helpompia ymmärtää ja ennen kaikkea ovat helposti vertailtavissa.

Seesogreen viikot

Ca ja S?
Lannoitusohjelmasta pistää silmiin muutamia asioita.
Ensimmäisenä tietysti kalsiumin (Ca) puuttuminen. Kalsium on yleensä hankala tapaus, koska se usein reagoi sakkaavasti muiden lannoitteiden kanssa. Sen puuttuminen ei ole niinkään ongelma multa- ja turveviljelyssä, joissa itse kasvualustasta löytyy sitä lähes poikkeuksetta. Ongelma tulee kun siirrytään vesiviljelyyn ja kookokseen, joissa ei ole kalsiumia. Vesijohtoveden mukana tulee hyvin monissa paikoissa kalsiumia, mutta näin ei voida kuitenkaan olettaa jokaisen tapauksen kohdalla. Itse pyrin suosimaan sadevettä sen helpon saatavuuden ja puhtaan sisällön johdosta. Kalsiumin puute pelottaa, koska se aiheuttaa latvamätää ja tästä on kärsitty jopa kalsiumpitoisenkin lannoituksen kanssa. Kalsiumin puutteella oli muitakin, mutta sekundääriseksi määriteltyjä vaikutuksia.

Seuraavaksi ihmetystä aiheuttaa myös rikin (S) puuttuminen. Hanavedestä ei tule rikkiä, eikä sadevesikään nykyään sisällä käytännössä lainkaan rikkiä, kuten se ennen sisälsi. Rikki on tärkeä rakennusaine ja sen puutos aiheuttaa typen puutteen kaltaista kellastumista. Tällä on taas suora vaikutus yhteyttämiseen. Rikin puute vaikuttaa myös kukkimiseen alentavasti. Harris RSA lannoitusohjelma on myös täysin rikitön, joten en täysin tuomitse rikin puuttumista. Nykyinen normaali lannoitukseni on on erittäin rikkipitoinen ja mielestäni se on ollut huomattava parannus kukintaan.

Typpi-kalium
Typpi-kalium suhde on alkuun 1:0,5. Tämä on radikaalisuhde, varsinkin kun itse olen muista kasvattajista poiketen käyttänyt jopa 1:1 suhdetta.  Lannoitustestissäni totesin 1:0,5 suhteen erittäin tuuheuttavaksi ja kukkia kasvattavaksi. Se vaikutti toimivalta, mutta samalla se oli äärimmäisen hidas. Kukkien määrään omassa testissäni saattoi vaikuttaa korkea rikin määrä. Vastapainoksi tälle pamautetaan toinen puoli ohjelmasta sitten korkealla kaliumilla, jolloin typpi-kali suhde on huima 1:3,3. Tälläistä suhdetta en ole testannut. Mielenkiintoista nähdä miten nämä suhteet muiden lannoitteiden kanssa saavat aikaan.

Ohjelma
En osaa sanoa lannoitusohjelmien viikkoaikatauluista mitään, koska en etene kasvatuksessa orjallisesti ohjelmaa seuraten. Seesogreenin ohjelmassa ei puhuta eri vaiheista, mitä nyt mainitaan kasvu ja kukinta kahden ensimmäisellä ohjelmarivillä. En myöskään ymmärrä 18 tunnin pituista ohjelman jaksoa, joka on ohjelman ensimmäisellä rivillä, jolle ei mielestäni tarvitse antaa paljoa painoarvoa.

Ohjeessa ei käsketä vaihtamaan vesiä, joka on monille muulle lannoitevalmistajalle äärimmäisen tärkeä juttu. En normaalisti vaihtele vesiä, mutta vesien vaihto takaa, että ainakin kerran viikossa kaikki on kohdillaan. Vesien vaihdolla taataan, että ohjelman mukaisia ravinteita on tarjolla ja pH:kin on pitäisi olla paikallaan. Pienissä vesiviljelyissä tämä onkin järkevää ja hoituukin pakon sanelemana kulutuksen myötä, mutta suuremmissa jätevesien määrä voi nousta kohtuuttoman suureksi.

Ohjelman viikkoaikataulun seuraamisen sijaan suosittelisin seuraamaan kasvia ja muuttamana ohjelman riviä aina tarpeen mukaan. Kasvit kun tuntuvat kasvavan hieman omia aikojaan, jossa olosuhteet näyttelevät suurta osuutta.
Vaikka Seesogreenit tuntuvat hieman omituisilta kahden puuttuvan ravinteen sekä hurjien typpi-kalium suhteiden osalta, odotan mielenkiinnolla lannoitteiden tuloksia. Uskoisin, että melko pian näkyy, onko lannoitteista käytettäviksi etiketin mukaisesti vihanneksille vai korjaako kuolema satoa nopeammin. 

20150511_202200
20150511_202755

tiistai 5. toukokuuta 2015

Lannoitusohjelman pohdintaa

Aloitin hieman ennen vappua käyttämään kalium painotteista lannoitusta. Tällä yritän tavoitella parempaa kukintaa ja nopeampaa satoamista. Otin samalla myös käyttöön Nutriforten Hyperflex-8S lannoitteen, joka on näppärä lisä aiemmin käyttämieni lannoitteiden sarjaan.
Tällä hetkellä typpi-kalium suhde on 1:1,6 ja liuosvahvuus 2,9mS/cm sadeveteen tehtynä.
Näin siis asia lyhykäisyydessään…

Ja sitten pitemmän kautta itse pohdintaa…
En ole aikaisemmin juurikaan pohtinut lannoitusohjelmia. Kekkilän Paprika “oppaasta” olen ottanut vähän mallia, mutta en kuitenkaan muutellut aktiivisesti typen ja kaliumin suhteita toisiinsa. Oppaasta käyttö lienee jäänyt enemmän kasteluliuoksien vahvuuden tasolle. Oppaan vaihteluvälit typpi-kalium suhteille ovat  1:1,2 – 1:1,35. Tämä tarkoittaa, että typpeä on yksi osa kaliumia 20–35% enemmän. 

Kauppapuutarhaliiton Paprikan viljely pienpainatteessa mainitaan taas lyhyesti vegetatiiviseen ja generatiiviseen suuntaan vaikuttavia asioita. Vegetatiivinen antoliuos on esimerkin mukaan esim. laimea (1,8-2,0mS) ja N:K 1:1 runsaalla kastelumäärällä. Generatiiviseen suuntaan kehittävä antoliuos esim. väkevä (2,2-2,5mS) ja N:K 1:1,4 niukalla kastelumäärällä. Näiden lisäksi mainitaan lämpötiloja vuorokaudeksi ja yöksi, ilmankosteuksia sekä CO2 pitoisuuksia.

Yleinen typpi-kaliumsuhde monen chilinharrastajan keskuudessa on 2 osaa hydroa ja 1 osa typpeä. Tällä tarkoitetaan, että Yaran Calcinittia laitetaan yksi osa aina jokaista kahta Yaran Hydro osaa kohden. Osat voivat olla jauhetta tai etukäteen tehtyä emoliuosta, jossa osan koko vaihtelee halutun vahvuuden mukaan. Loppuvaiheessa lisätyppi voidaan jättää kokonaan pois jolla kaliumin osuus nouse entisestään. Mutta palataan tähän annosteluun tarkemmin hieman myöhemmin.

Näistä hieman poiketen olenkin käyttänyt jo useampana kautena taimivaiheesta lähes kauden loppuun saakka vegetatiivista N:K 1:1 lannoitusta. Näin ehkä siksi että se on ollut toimiva. Toki kasteluliuoksen vahvuus on vaihdellut. Olen kyllä kokeillut kaliumpainoista lannoittamista, mutta pian olen havainnut vihreyden häviävän kasvustosta typen puutteen johdosta. Runsas typen käyttö on ollut mielestäni hyvä kukittaja ja samalla latvonnan tarvetta ei ole ollut kasvien haarautuessa itsenäisesti. Runsas typpi myös teettää paljon varkaita. Varkaat tuottavat joissakin tapauksissa kohtuullisen helposti myös kukkia ja sitä kautta myös satoa. 

Lepaalla Yaran neuvontaa
Puhuin Lepaan messuilla Yaran edustajan kanssa lannoittamisestani ja sen tuomista ongelmista. Ongelmakohtia oli kalsiumin puute syksyllä, keltaisuus kasvihuonekauden alussa ja lannoiteliuoksien vahvuudet.

Aloitetaan vaikka tuosta keltaisuudesta. Chili käyttää paljon typpeä kasvamiseen ja tarvitsee kohtuullisesti typpeä. Runsaalla typpilannoituksen ohella kuluu myös magnesiumia. Magnesiumia on lannoitteissa yleensä vähän, eikä sitä löydy kasvualustastakaan paljoa. Näin ollen magnesium on nopeasti kulutettu loppuun ja lehdet alkavat kellastua. Keltaisuutta onkin esiintynyt runsaasti magnesiumin puutteesta, mutta sen puute korjaantui viime kaudella kun aloitin magnesiumlannoituksen osana muuta lannoitustani.

Toinen huolenaiheeni oli kalsiumin puute syksyllä. Ongelma korostuu vesiviljelyssä, jossa kalsiumia ei ole mihinkään varastoituneena. Omassa lannoiteohjelmassani kalsium tulee puhtaasti Yaran Yaraliva Calcinitista, jossa on kalsiumin lisäksi myös runsaasti typpeä. Kun syksyllä yritän painotta lannoitusta kalium painoteiseksi, tarkoittaa tämä Calcinitin vähentämistä. Kun typpi vähenee, vähenee kalsiumkin. Tästä saattaa seurata latvamätää ja mädäntyneitä podeja. Tähän sain ehdotukseksi käyttää vähemmän typpeä sisältävää peruslannoitetta, esim. Yaran Hydroa. Kun peruslannoite sisältää vähemmän typpeä, voi varsinaista typpilannoitetta antaa hieman enemmän. Tämän lisäksi suositeltiin käytettäväksi Kalsium nestettä. Se sopii chilille ja tomaatille, mutta ei kurkulle nesteen sisältämän kloorin takia. Tästä aineesta kirjoittelinkin tarkemmin hetki sitten.
Kolmantena asiana oli lannoitusliuoksen vahvuus. Ammattiviljelyssä kastelu tapahtuu säännöllisemmin ja tarkemmin, joten vertailukohtaa on vaikea hakea täältä puolelta. Tärkeimmäksi kriteeriksi nousikin kasvualustan voimakkuus. Periaatteena on, että kasteluliuos voi olla mitä tahansa, kunhan kasvualusta pysyy ravinteikkaana ja sopivalla tasolla. Liian laimealla lannoitettu kasvualusta köyhtyy nopeasti jos kasvu on kovaa. Liian voimakkaalla lannoitettu väkevöityy liiaksi jos kasvu on hidasta. Itse lannoitan lähes poikkeuksetta joka kastelulla ja vielä kohtuullisen väkevällä. Tästäkin huolimatta olen törmännyt kasvualustan köyhtymiseen ravinteista. Sopivaa balanssia onkin vaikea löytää ja sainkin ohjeeksi aloittaa noin juhannuksesta lannoittamaan 3mS/cm vahvuisella liuoksella. Tästäkin voimakkuutta voidaan nostaa, mutta 4mS/cm lannoiteliuos alkaa polttamaan hentoja hiusjuuria johtaen vedenottovaikeuksiin. Kauden lopetusta kohden liuoksen väkevyyttä ei tarvitse erikseen lähteä laimentamaan, kunhan kasvualusta pysyy sopivassa rajoissa. Toisin sanoen ja yksinkertaistaen, kasvualustaan voi runtata lannoitteita surutta, kunhan se ei väkevöidy liiaksi. Balanssin pitäminen on vaikeaa ja vaatii kasvuston aktiivista seurantaa.

Teollisuusvakoilua
Viime syksynä avautui pieni mahdollisuus nähdä paikallisen puutarhan toimintaa. Oma mielenkiinto kohdistui lannoituksiin sekä muuhun kasvatukseen liittyvään. Lannoitevalinnat tietysti kiinnostivat eniten ja pitihän sitä hieman katsoa mitä puutarhalla oli käytössä, olihan viljelyksessä myös paprikaa. Peruslannoitteena näytti olevan Kekkilän viljelmäkohtaista Superexiä. Erikseen sekoitettua peruslannoitetta, joten siitä ei siis löydy sen enempää tietoa. Lisäksi välikäytävällä lojui muitakin säkkejä. Erikoislannoite (N8 P6 K30), kalsiumnitraattia (N15 Ca19), magnesiumsulfaattia (Mg10 S13) ja kaliumnitraattia (N13 K46). Aivan näin tarkkaan tuotteita ei ohikulkiessa nähnyt, mutta nähdyt nimet löysivät vastineen valmistajan sivuilta melko nopealla surfailulla. Oli ilo huomata, että oma lannoitesortimentti ei hirveästi eroa keskisuuren ammattiviljelijän käyttämistä tuotteista. Seossuhteet ja muut aineet ovatkin sitten toinen juttu, mutta perusta on erittäin hyvä suunnattaessa kohti parempaa lannoitusta.

Lannoitekokeiluita
Viime kesänä tein lannoitekokeiluita. Siinä annoin neljälle Fataliille (C. chinense) lannoitusta eri koostumusten mukaan. Valitsin kolme eri tyyppistä kombinaatiota ja lähdin lannoittamaan niillä. Neljäs ohjelma toimi kontrollina vastaten jotakuinkin omaa normaalilannoitustani. Varsinaisesta lannoitusohjelmasta ei tässä kokeessa voida puhua, koska pidin lannoituksen tismalleen samana kokeen alusta loppuun saakka.

10472577_478582005609374_6943375485588458650_nLähtötilanne josta voimakas lannoitus alkoi.

Lannoituskokeessa lähdin liikkeelle eri typpi-kalium suhteista ja eri mg/l arvoja korostaen. Kokeessa ei ollut tarkoitus tuijottaa antoliuosten vahvuuksia eikä pH arvoja. Vetenä käytin sadevettä, jottei kaivoveden rauta ja mangaani sekoita tulosta ja nosta johtokykyä turhaan.

Seos 1
Vertailukohtana käytin tätä 1:1 typpi-kalium suhteella olevaa seosta. Se mielestäni tällaisenaan vastasi normaalia lannoitustani, joskin magnesiumsulfaatin määrä oli korkea. Muuten vahvuutena ehkä hieman heikohko liuos.

Seos 2
1:2 Typpi-kalium suhde. Se on niin sanotun Hydro + Calcinit yhdistelmän tulos. Kaksi osaa hydroa ja yksi osa typpeä.  Laskennallisesti yhdistelmä antaa N:K suhteeksi 1:1,82, eli hyvin lähellä 1:2:ta. Todellinen 1:2 N:K annostus tosin vaatii 2,5 suhdetta hydrolle (10g vs. 4g @10l). Tässä liuoksessa viritin vielä kaliumin ja magnesiumsulfaatin määrän korkealle.

Seos 3
Tämä on oikeastaan vastaveto seos 2:lle. Siinä on typpeä kaksinkertainen määrä kaliumiin verrattuna. Tässäkin seoksessa yksi pääravinne on viritetty korkealle magnesiumsulfaatin kanssa. Korkea typen määrä johti automaattisesti myös korkeaan kalsiumin määrään. Starttilannoituksella nostettiin hieman alas jäänyttä fosforia.

Seos 4
Tämä seos on lähinnä seoksien 1 ja 2 välimaastosta haettu kombinaatio. Maltillisemmin typpeä ja kaliumia ja niiden välinen suhde yli 1:1 mutta kuitenkin alle 1:2. Pienempi typen määrä näkyy suoraan myös pienempänä kalsiumin määränä. Magnesiumsulfaatin määrä on korkein muihin seoksiin verrattuna.

Satokuvia ja sadon aikaista kukintaa
Seos 1
N:K 1:1
(1:0,99)
N274 P47 K270 Ca189 Mg102 S137 Fe2,2 B0,3 Cu0,12
Kekkilä Turve Superex 10g /10l
Yara Krista MgS 9g /10l
Yara Yaraliva Calcinit 10g /10l
IMG_1624 IMG_1627


Seos 2
N:K 1:2
(1:1,91)
N212 P75 K405 Ca133 Mg82 S107 Fe1,6 B0,42 Cu0,04
Nutriforte Tomaatti & Mansikkaravinne 14g /10l
Yara Krista Mgs 5g /10l
Yara Yaraliva Calcinit 7g /10l
IMG_1633 IMG_1634


Seos 3
N:K 1:0,5
(1:0,52)
N400 P62 K208 Ca360 Mg100 S134 Fe1,7 B0,25 Cu0,1
Kekkilä Turve Superex 7g /10l
Nutriforte Starttilannoite 2g /10l
Yara Krista MgS 9g /10l
Yara Yaraliva Calcinit 19g /10l
IMG_1636 IMG_1638


Seos 4
N:K 1:1,7
(1:1,67)
N178 P52 K297 Ca57 Mg113 S152 Fe2,4 B0,33 Cu0,13
Kekkilä Turve Superex  11g /10l
Yara Krista MgS 10g /10l
Yara Yaraliva Calcinit 3g /10l
IMG_1630 IMG_1632


Ilman sen suurempaa tieteellistä tutkimusta tai punnituksia, nämä on kohtuullisen helppo laittaa seokset paremmuus järjestykseen.

Seos 3 oli huonoin hitautensa takia. Se oli kyllä erittäin rehevä ja tuotti kukkia todella paljon. Se sai aikaiseksi yhden vihreän podin, kun muista ehdittiin kerätä kaksi satoaaltoa ennen kauden lopetusta.

Seos 1 saattoi tuottaa hivenen vähemmän kuin seokset 2 ja 4. Seokset 2 ja 4  olivat todella tasaväkiset ja niiden välillä ei oikeastaan ollut eroa. Molemmat kasvoivat nopeasti, alkoivat kukkia hyvin ja podien tuotanto jatkui kukinnasta ongelmattomasti. Nelosen kompastukseksi voisi laskea vähäisen kalsiumin määrän seoksessa. Seos 2 tuotti nopeasti kypsyneitä podeja ja kasvi kasvoi selkeälinjaiseksi puskaksi. Silmämääräisesti se tuotti eniten satoa. Yllä olevat kuvat on taltioitu ennen viimeistä sadonkorjuuta ja tätä ennen niistä on jo korjattu 1. kypsä satoaalto.

Olen seostestiin tyytyväinen. Se osoitti, että kasvit kestävät hyvinkin väkeviä liuoksia jopa kohtuullisen pienestä taimesta alkaen. 500mg/l arvoja voidaan pitää myrkytysrajana ja nyt liuoksien kanssa liikuttiin huomattavasti tätä lähempänä kuin normaalisti. Korkea kalium suhde toimii ja nopeuttaa sadontuottoa. Liian typekäs seos tuuheuttaa kasvua ja antaa paljon kukkia, mutta seos on hidas. Korkea magnesiumsulfaatin määrästä ei tunnu olevan haittaa. Liiallinen rikki nostaa liuoksen johtavuutta. Liiallinen magnesium on harvinaista, mutta aiheuttaa suurina määrinä kalsiumin ja fosforin puutetta. Rikki ja magnesium ovat molemmat tärkeitä rakennusaineita lehtivihreälle ja niiden kulutus lisääntyy typen määrän lisääntyessä.
 
Uuden seoksen pohdintaa
Vesiviljely kaipaa ensimmäisenä uutta seosta. Uskoisin korkean kaliumin olevan sopiva lähtökohta uuden seoksen rakentamiseen. Asetetaan kaliumille alustavaksi arvoksi 400mg/l. Typpeä pitää olla kohtuullisen runsaasti. Kun kalium on alustavasti lukittu 400:aan, määräytyy typpi typpi-kalium suhteen kautta. N:K suhde voisi olla jotain väliltä 1:1,7-1:2. Nämä suhdeluvut antavat typen määräksi 200-235mg/l. Kalsiumin määräksi suositellaan 70-100% typen määrästä. Näin kalsiumin määräksi saadaan 140-235mg/l riippuen mihin tasoon typpi päätyy. Magnesiumin määräksi sama suositus kertoo 20-30% kalsiumin määrästä. Näin ollen magnesiumia voisi liikkua välillä 28-70mg/l riippuen lopullisesta kalsiumin määrästä.
Nämä suositukset ovat tihkukasteluun australialaisesta julkaisusta.

Suosituksia on moneen lähtöön ja eri kasveille. Erilaisiin järjestelmiin suositukset vaihtelevat ja voivat poiketa paljonkin joidenkin ravinteiden osalta toisistaan. Yhtä oikeaa lannoitusohjelmaa ei ole, mutta toimivia on varmasti lukemattomia. Keskustelin asiasta joskus hollantilaisen chilejä ja ruusuja viljelevän ammattilaisen kanssa ja lopulta hänellä ei ollut suurta tietämystä lannoituksesta. Kyseisessä monien kasvihuoneiden kompleksissa homma hoidetaan viikoittain laboratorioon toimitettavilla näytteillä, josta paluupostina tulee ohjeet yhdisteiden annosteluun tietokonepohjaiselle lannoitemixerille. Tämän kaltaisissa tapauksissa annosteluun vaikuttaa säät, veden laatu ja kierrosta palaavan kasteluveden sisältämät ravinteet. Asia menee tällä tavalla erittäin monimutkaiseksi, joten aktiivisesti muuttuva lannoitusohjelma voidaan unohtaa heti kättelyssä. Toki tätä maksullista palvelua saa Suomestakin.

Kun harrastelija joutuu tyytymään valmiisiin seoksiin, pitää niille etsiä sopivat ravinnesuositukset sisältävä lannoitusohjeistus. Käytännössä homma on pelkkää kompromissien tekemistä. Peruslannoituksella pärjää, tämän olen todennut monasti, mutta aina voi yrittää parantaa. Vaikka lannoitelaskureillani voi laskea lannoitteiden yhdistelmiä milligramman tarkkuudella, ei turhaan hifistelyyn kannata sortua. Annosteluiden kanssa kannattaa pyrkiä ennemmin epätarkkuuteen kuin tarkkuuteen. Pyrin jopa välttämään 10 millilitrojen käytön ja suosin vain satoja tai näiden puolikkaita emoliuosten annostelussa. Lähtökohtaisesti katson millaisella annostuksella pääsen tavoitteeseen ja heittääkö tasalukuinen annostus pahasti tästä. Annosteluun tulee epätarkkuutta jo käytetyistä mittalaitteista, joten annostelua ei pidä ottaa turhan vakavasti. Toki kaikki pitää suhteuttaa käytettävään vesimassaan ja pienemmissä erissä mittaus saakin olla tarkempi. Pitää siis kyetä arvioimaan missä suhteessa toiminta on järkevää ja missä tarkkuus vain kuormittaa liikaa saavutettuun tai saavuttamattomaan etuun nähden.

Näiden asioiden varjossa pitää ottaa lähtökohdaksi valitsemiaan asioita ja vain lähteä kokeilemaan mihin omat lannoitteet taipuvat. Vinkkejä ja suuntauksia kannattaa hakea valmiista seossuosituksista joita löytyy netistä ja alan erikoiskirjoista. Ravinnesuosituksia on lähinnä vesiviljelyille, mutta jotain ohjearvoja löytyy myös perinteiselle viljelylle, joskin nihkeästi.
Vesiviljelyssä on hyvä tarjota ravinteita, kuin olla tarjoamatta niitä, on sanottu, että kasvi kyllä ottaa tarvitsemansa jos sitä on tarjolla. Todellisuudessa juttu on paljon monimutkaisempi, mutta oma tietämystaso ei riitä ymmärtämään kasvien ravinteiden ottotasoja ja niiden balansointeja.

Esimerkiksi aiemmin linkittämäni australialainen julkaisu antaa kolme hollantilaista ravinneyhdistelmää. Taulukossa olen kääntänyt alkuperäisen lähteen oksidimuotoiset ravinteet meille tutummiksi puhtaiksi ravinteiksi.

Clipboard01

Jätin taulukkoon typet vielä erikseen, koska niillä on hieman erilainen toiminta. Ammoniumtyppi (NH4) on hitaampi ja se käytössä laskee pH:ta. pH:ta alentavan vaikutuksen johdosta ammoniumtyppi ei juurikaan sovi vesiviljelyyn ja sen maksimiosuutena pidetään 10% typen määrästä. Nitraattityppi (NO3) on nopeasti otettavissa, mutta huuhtoutuu herkästi maasta. Nitraattitypellä on maan pH:ta nostava vaikutus. Ureaa ei suositella lainkaan vesiviljelyyn sen käyttäytymisen takia. Lisää typestä voi lukea Farmit sivuilta.

Yllä olevasta taulukosta voidaan päätellä, että suljetun järjestelmän ravinnearvoiksi tarvitaan korkeampaa määrää typpeä, kaliumia. Vastaavasti siinä on matalimmat arvot kalsiumille, magnesiumille ja rikille. Fosfori on myös hieman koholla, jolla ehkä haetaan tukea juuriston kasvulle.

Mutta millaisia muita ravinnesuosituksia sitten löytyykään?
Successful Hydroponics (s.460) kirjasta löytyy kattava listaus eri ravinneseoksista tai ohjelmista, miten asia nyt halutaan ilmaista. Alla kuitenkin kirjan mielenkiintoisimmat seokset, joista voisin kuvitella löytyvän sopiva seos lannoitteitani silmällä pitäen.

Clipboard01

Kirjassa ei kerrota ohjelmista, mutta joistakin seoksista löytyy kohtuu kattavasti tietoa. Esim. Hoagland & Arnon seosta pidetään erittäin toimivana mm. tomaateille ja paprikoille. Se on kehitetty 1938 ja viritelty lisää vielä 1950. Se koostuu todellisuudessa yhdeksästä yhdisteestä jotka yhdessä muodostavat listatut määrät ravinteita. Hoaglandin käytöön liittyy mm. suositus viikottaisesta lannoitevesien osittaisesta korvaamisesta uudella.  Hoaglandin lisäksi kiinnostavimmilta näyttävät Larson, Cooper, Resh, Harris RSA ja Papadopoulos.

Harris RSA ei sisällä lainkaan rikkiä, joten se rankkautuu pois. Koska rikin ja magnesiumin suuresta määrästä ei ole juurikaan haittaa, voidaan niiden arvot pitää kohtuullisen korkealla. Ohjeistuksen korkea rauta ja mangaani voitaisiin näin ollen katsoa ainoastaan eduksi rannikkoseuduilla jossa paikallinen kaivovesi sisältää paljon mangaania ja rautaa.
Seuraavaksi voisin rankata listasta pois matalamman typpitason seokset pois ja valita jäljelle jääneistä vain korkean kalium tason omaavat seokset, koska tämän kaltainen toimi omassa testissänikin varsin hyvin. Näin lista kutistuu Cooperiin, Larsoniin, Papadopoulosiin ja ehkä Reshiin.


Rakentamaan
Kun tavoitearvot ovat jossakin mielessä selvillä, aletaan etsiä sopivia yhdistelmiä eri lannoitteita yhdistelemällä. Oma varastoni ei ole mikään huima, mutta niistä toivottavasti löytyy jokin kohtuu sopiva yhdistelmä. Rakentaminen seoslannokkeilla on vaikeaa, kun taas yhdisteitä sekoittamalla haluttuun lopputulokseen on helppo päästä. Jopa valmiita reseptejä löytyy yhdisteille.
Clipboard01

Osaa näistä lannoitteista löytyy erittäin rajallinen määrä, joten lähtökohdat määräävät millä lannoitteilla seosta yritetään lähteä rakentamaan. Yaran Calcinit on määräävässä asemassa, koska se on ainoa josta löytyy kalsiumia. (Vastaavaa tavaraa löytyy toki Nutriforten nimen alta.)
Clipboard01 Tässä kohtaa peliin astuu uusi lannoitelaskurini jossa on mahdollista laskea 8 eri lannoitteen koostumukset yhteen. Kyseessä on hieman keskeneräinen laskuri, mutta se varmasti riittää tähän tarkoitukseen. Seoksen laadinta tehdään emoliuoksilla, mutta laskuri kertoo samalla mitä kyseinen emoliuos olisi jauheena haluttuun vesimäärään lisättynä. Tästä ominaisuudesta on etua silloin kun jauheesta ei välttämättä haluta tehdä emoliuosta, vaan lisätä lannoite sellaisenaan mukaan.
Lataa laskuri: Lannoitelaskuri Emo-8komp v2015.toukokuu-11.ods (Open/Libre office)

Mitä kasaan?
Clipboard01


Pienen pyörittelyn jälkeen on huomattavissa, että valmiit seoslannoitteet ovat erittäin kankeita taipumaan mihinkään muuhun kuin omiin kerrannaisiinsa. Kaliumin lisäys onnistuu lisäämällä Turve Superexiä, mutta samalla nousee typpi. Sama ongelma on Nutriforten Tomaatti & Mansikka lannoitteen kanssa. Nutriforten Hyperflex-8S ei sisällä typpeä lainkaan, mutta sisältää juhlavan määrän fosforia, rautaa, mangaania, booria, sinkkiä sekä kuparia. Boorin kanssa saa olla tarkkana, koska 1mg/l (1ppm) arvoa pidetään rajana boorimyrkytykselle.

Kuten yllä olevasta kuvasta voi huomata, ovat useimmat arvot melkoisen kaukana tavoitellusta. Prosentuaaliset erot ovat ravinteista riippuen äärimmäisen suuria. Tässä vaiheessa pitää tyytyä omaan sekoitukseen sellaisenaan tai yrittää löytää ratkaisua vaihtamalla lannoitteita tai niiden määriä.

Sekoitteluni tulos on melkoisen kirjava. Se on hivenravinteiltaan korkea. Lähtökohdat täyttyivät jokseenkin. Kalsiumia löytyy, typpeä n. 200mg/l. Kaliumia reilusti ja typpi-kalisuhde lähempänä 1:2 kahta. Rikin ja magnesiumin arvot satasen hujakoilla. Kaupan päälisiksi sain korkeat fosforin ja kuparin arvot, joita joskaan en edes hakenut. Toivottavasti niin korkea määrä näkyy juurialueella positiivisesti.

Muutamat annostelut suunnilleen samalla vahvuudella 10%:n emoliuoksilla :
Kekkilä Turve Superex
10%
220ml
Yara Krista MgS
10%
130ml
Nutriforte Tomaatti & Mansikkaravinne
10%
80ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
90ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
250ml
N:K 1:1,44
N237 P85 K342 Ca158 Mg74 S107 Fe2,86 Mn1,27 B0,57 Zn0,49 Cu0,19 Mo0,07 mg/l

Kekkilä Turve Superex
10%
300ml
Yara Krista MgS
10%
150ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
110ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
220ml
N:K 1:1,5
N234 P91 K352 Ca139 Mg81 S119 Fe3,34 Mn1,45 B0,63 Zn0,53 Cu0,21 Mo0,09 mg/l

Kekkilä Turve Superex
10%
350ml
Yara Krista MgS
10%
150ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
100ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
200ml
N:K 1:1,6
N243 P95 K390 Ca127 Mg82 S119 Fe3,6 Mn1,55 B0,65 Zn0,54 Cu0,22 Mo0,09 mg/l

Kekkilä Turve Superex
10%
100ml
Yara Krista MgS
10%
50ml
Nutriforte Tomaatti & Mansikkaravinne
10%
100ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
230ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
280ml
N:K 1:1,7
 N209 P126 K356 Ca177 Mg65 S110 Fe3,51 Mn1,65 B0,89 Zn0,76 Cu0,27 Mo0,1 mg/l

Kekkilä Turve Superex
10%
200ml
Yara Krista MgS
10%
120ml
Nutriforte Tomaatti & Mansikkaravinne
10%
150ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
100ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
200ml
N:K 1:1,81
N220 P98 K399 Ca127 Mg76 S111 Fe3,1 Mn1,4 B0,65 Zn0,57 Cu0,21 Mo0,08 mg/l

Kekkilä Turve Superex
10%
200ml
Yara Krista MgS
10%
100ml
Nutriforte Tomaatti & Mansikkaravinne
10%
100ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
160ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
200ml
N:K 1:1,9
N208 P113 K395 Ca127 Mg75 S116 Fe3,52 Mn1,6 B0,78 Zn0,67 Cu0,25 Mo0,1 mg/l

Kekkilä Turve Superex
10%
50ml
Yara Krista MgS
10%
100ml
Nutriforte Tomaatti & Mansikkaravinne
10%
300ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
100ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
200ml
N:K 1:2
N197 P102 K409 Ca127 Mg75 S108 Fe2,6 Mn1,25 B0,65 Zn0,59 Cu0,2 Mo0,07 mg/l

Kompromissi
En päässyt lähellekään valmiita seossuosituksia. Päädyin lopulta kompromissiin jossa aiempaan annostelu on käytännössä lisätty vain Nutriforten Hyperflex-8S. Komponenttien alhaisempi määrä helpottaa ja nopeuttaa annostelua. Liika on aina liikaa. Pitkällisen pyörittelyn jälkeen päädyin 1:1,6 typpi-kalium suhteeseen. Se vaikuttaisi aikaisemman lannoitustestin perusteella painottavan niitä ravinteita, jotka mielestäni loisivat keskenään hyvän kombinaation. Tällä seoksella on nyt tarkoitus mennä niin vesiviljelyssä kuin turpeessakin. Jos ongelmia ilmenee, voi annostusta keventää laimeammaksi tai muuttaa suhteita typekkäämmäksi tai vähemmän typekkääksi. Uskoisin uuden seoksen vaikutusten näkyvän melko pian käyttöönotosta.


Lopputulema
Valmiilla seoslannoitteilla on todella vaikea tehdä omia uusia seoksia joissa yksittäisten ravinteiden määrä olisi helposti hallittavissa. Kuten lannoitevakoiluni antoi osviittaa, peruslannoite hyvä pohja, jonka päälle on tilanteesta riippuen helppo  lisätä tarvitsemiaan ravinteita lisää. Lopputuloksen kannalta olisi paras löytää lannoitesortimentti, jossa sisältö olisi toisistaan hyvin poikkeava. Oikea tapa olisi rakentaa lannoite yhdisteistä, mutta useamman yhdisteen kohdalla hankinta on vaikeaa, myyntieristä puhumattakaan.

Lannoitteiden sekoittelu järkevää? Lannoituksesta ei kannata tehdä liian vaikeaa. Jos annostelussa haluaa päästä helpolla, kannattaa pysyä mahdollisimman yksinkertaisessa järjestelmässä. Emoliuoksilla hommaa voi nopeuttaa ja tällöin erikoisemmankin sekoitteen käyttö on mahdollista melko pienellä ja nopealla työllä. Sekoittelusta on etua, jos siltä tuntuu. Jos uudella seoksella ei näe tuloksia tai minkäänlaisia vaikutuksia, on homma turhaa.

Omalla kohdalla lannoittaminen on tutkintaa ja paremman seoksen etsintää. Omaa lannoittamista kangistaa hieman ehkä sopimattomat lannoitteet, joita sitten yritän paikkailla toisilla lannoitteilla. Kieltämättä hieman hankalaa. Näillä mennään nyt ja katsotaan myöhemmin jos löytyy jotain muuta. Yaran Ferticare Hydro antaa lannoitukseen jo paljon enemmän joustavuutta ja helpottaa kalium painotteisen seoksen teon ilman varsinaista kaliumlannoitetta. Ferticare hydro on hankilistalla, kunhan vanhat lannoitteet saadaan käytettyä ensin loppuun.

Vaikka olen jossakin mielessä etsimässä täydellistä lannoitusta, on selvää ettei yhtä ja ainoaa täydellistä lannoitusta ole ja hyväksi havaittu seos ei välttämättä aina toimi. Myös ympäristöolosuhteet muuttuvat ja vaikuttavat lopputulokseen. Sisällä 1:1 typpi-kalium suhde toimii loistavasti. Kukkia tulee ja niistä kehittyy podeja äärettömän helposti. Heti kun kausi siirtyy kasvihuoneeseen, kukinta hiipuu eikä siitepölyä ole. Vaikka lannoitus ei muutukaan, ympäristö vaikuttaa. Tähän vaikuttavat eniten valo, lämpötila ja uudelleen ruukutus.
Tästä syystä on hyvä hieman hakea eri lannoitusratkaisuita ja yrittää ottaa niistä opiksi. Rohkeista kokeiluista varmasti oppii jotain kun hieman uskaltaa poiketa rutiineista.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...