torstai 28. huhtikuuta 2016

Kahden kerroksen väkeä

Kauden alussa ahdistaa monestakin syystä. Kiire, lämmitys ja tilapuute. Tilanpuute iskee kauden alussa moneen otteeseen kun kasvit kasvavat ja ne pitäisi saada sen myötä sijoiteltua vielä väljemminkin. Lämmintä ja valoisaa tilaa on usein erittäin rajoitetusti tarjolla ja tällöin pitää keksiä luovampia ratkaisuja. Kerroksellisuus on yksi toimivimpia tapoja saada kasveja sovitettua samaan tilaan.

IMG_1604-5883RAW

Yllä oleva kuva tomaateista ei varsinaisesti liity kerroksellisuuteen, mutta siinäkin on tomaatin raakileita kahdessa kerroksessa. Cereza Amarilla on osoittanut reipasta kasvuvauhtia tänä vuonna. Hyvän sijoittelun johdosta saatavilla oleva valo saadaan hyödynnettyä kunnolla ja kasvit varjostavat toisiaan mahdollisimman vähän.


IMG_1604-5886RAW

Kapean purkin levyiset hyllyt ovat näppäriä. Rakentelin pienille purkeille tilaa ensin yhden 2,4m kourun verran. Se kuitenkin kävi äkkiä riittämättömäksi. Niinpä tuplasin pituuden toisella samanmoisella kourulla ja sain yllättäen tilaa monelle purkille. Samalla 4,7m kouru ei ole enää vain kouru, vaan sitä voidaan toivottavasti piakkoin kastella automaattisesti nft-vesiviljelyn tavoin. Kouru sijoittui kasvihuoneen pohjoisseinälle ja kapeana se ei juurikaan varjosta mitään. Tämä on iso etu, koska monesti hyllyjen lisääminen luo varjostusta alapuolelle. Nyt aurinko valaiseen hyllyn, mutta myös hyllyn alapuolisen osuuden hyvin. Esikasvatuksessa olevat kesäkukat, kuten surfiniat, samettikukat, mustasilmäsusannat ja ahkeraliisat saavat nyt hyvän startin kauteen.

IMG_1604-5893RAW

IMG_1604-5888RAW


Kasvihuoneen peräseinä on ollut aina hieman hanka tapaus. Se jää naapurin suuren kirsikkapuun varjoon ja muutenkin sen hoitaminen on ongelmallista huonojen layouttien takia. Tänä vuonna takaseinälle ei pitänyt tulla mitään muuta kuin tippukastelun pumppu ja säiliö. Mutta eipä aikaakaan kun päätin kyhätä seinälle nft-kourun. Nft-kouru ei vaadi niinkään huolenpitoa, koska järjestelmässä kiertää vesi koko ajan ja näin riittää, että muistaa pitää kasteluvettä säiliössä. Alkuun rännin oli tarkoituksena toimia salaatin kasvatuspaikkana, mutta sittemmin siitä tuli hieman yleiskäyttöisempi esikasvatusalusta. Nyt siinä on yksi tomaatti, muutama kasvihuonekurkku ja loput rännistä on varattu vuonankaaleille. Ränni on jälleen näppärästi poissa tieltä ja varjostamasta. Kun tilaa taas vapautuu tomaattien lähdettyä kasvihuoneesta, siirtyvät kourun kasvatit uusille paikoille ja kouruun saadaan taas uudet kasvit.

IMG_1604-5890RAW

IMG_1604-5891RAW


Kerroksellisuutta kannattaa jatkaa myös ulkona. Kasvulavoihin saa näppärästi erotettua ja rajattua kasveja ylemmäs ja samalla rikkaruohojen määrä on helpompi pitää kurissa. Tavallisista lavankauluksista syntyy nopeasti kohopenkki, johon voi istuttaa vaikkapa yrttejä. Pellon yrttipenkki tuplaantuikin täksi kaudeksi ja vanha käsittelemätön kaulus ei osoittanut vielä vuoden jälkeen minkäänlaisia rapistumisen merkkejä. Ruohosipuli onkin jo vihreänä ja pääsi nyt ensimmäistä kertaa kunnon turpeeseen. Lavan paikalla olleet luonnollisesti siementyneet litulaukat joutuivat lähtemään evakkoon uuden lavajärjestelyn alta. Nähtäväksi jää miten niitä nousee lavan ympäriltä, joskaan sen ei pitäisi olla ongelma. Kerroksellisuudesta johtuen pitkäksi kasvavat litulaukat eivät varjosta yrttilavaa koska ne sijoittuvat varjon puolelle. Litulaukat menestyisivät varmasti yrttipenkissäkin, mutta tuolloin niitä pitäisi harventaa tasaisesti, jotta ne pysyisivät sopivan korkoisina penkkiin. Amppelit ovat myös erittäin näppäriä kerrosteisuudessa ja niissäkin voi harrastaa vielä kerroksisuutta. 

IMG_1604-5898RAW

IMG_1604-5902RAW


IMG_1604-5904RAW IMG_1604-5905RAW

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Punaista paprikoissa

Pilviset ja koleat kelit jatkuvat ja sepä hidastaa kasvua. Punkkiongelma näyttäisi olevan nyt selätetty ja pistokokeena tehdyssä lehtien tutkinnassa ei löytynyt enää mitään viitettä vihannespunkeista. Siinäpä kuulumiset tiivistettynä.

Pimeistä keleistä huolimatta ensimmäiset paprikat ovat alkaneet ottaa hitaasti väriä pintaansa. Mistään hirveästä punastumisesta ei vielä voida puhua, mutta alku se on tuokin. Unkarilaiset M622 paprikoista odotetaan hyvää satoa ja toivon mukaan satoaaltoja irtoaisi kolme viime vuotisen kahden sijaan.

Kuvissa näkyvä kosteus on muuten peräisin typpiruiskutuksesta jota tein vähentääkseni paikoittaista keltaisuutta. Lehtilannoituksena annettu typpi imeytyy kasviin nopeasti ja alkaa paikkaamaan vajetta nopeammin kuin juuren kautta annettu lannoitus. Lehtilannoituksen kanssa kannattaa olla varovainen, koska ohjeelliset vahvuudet ovat kovia ja ne saattavat tehdä pahaa jälkeä kasveihin. Yaran neuvoma lehtilannoitusvahvuus on 1-2% ja tämä tarkoittaa suunnilleen 10-20 EC (=mS/cm) vahvuutta. Lehtilannoitus kannattaa ainakin nuoremmilla kasveilla aloittaa matalalta tasolta ja nostaa vahvuutta jos mitään ei ala tapahtumaan. Nyt ruiskutin 1%:n vahvuisena Yaran Yaraliva Calcinittia.

20160426_201102

20160426_201111

20160426_201133

20160426_201211

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Kylvä litulaukat syksyllä

Kirjoittelin litulaukasta aikaisemmin ja myöhemmin tuskailin sen vaikean itävyyden kanssa. Nyt takana on viikkoja esi-idätyksestä ja viikkoja parin viikon kylmäkäsittelyjaksosta. Vihdoinkin yksi litulaukka on itänyt. Takana on jos jonkinlaisia lämpötilavaihteluita, koska kylvöpurkki on ollut vähän milloin missäkin ja unohdettuna.

20160421_202822


Litulaukan idättely oli siis tuskaista. Noh, samalla huomasin ulkopenkissä itäneitä litulaukkoja yllin kyllin. Ulkopenkissä siemennys oli tapahtunut luonnollisesti eli siemenet olivat varisseet kuivista varsista suoraan maahan jossa ne olivat saaneet hyvän ja luonnollisen kylmäkäsittelyn. Litulaukka kannattaa siis kylvää syksyllä suoraan maahan. Se kun vaikuttaa huomattavasti paremmalta tavalta saada tulosta aikaiseksi.

20160421_202750

20160421_202737

20160421_202717

20160421_202722

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Tomaatteja ja podeja

Tomaatit lähtivät hyvään kasvuun isomman purkin ja uuden turpeen voimin. Nyt tomaateilla on parhaimmillaan korkeutta metrin verran ja joistakin löytyy jo neljä kukkaterttua. Kotikasvatukselle neljä kukkaterttua on sopiva määrä ja tämän jälkeen voidaan periaatteessa jo katkaista latva. No, meillä kausi on aloitettu jo aikaisemmin, joten neljä kypsäksi ehtivää satoaaltoa on liian vähän ja yleensä tuo latvan katkaisu on tehty seitsemännen kukkatertun jälkeen. Tomaatista pitäisi saada satoa kaksi kuukautta kukinnasta, joten tätä vasten voi peilailla kauden pituutta siitää mikä on oikea hetki katkaista latva ja saada loppu satoa ajallaan kypsäksi. Yleisesti tuo määrä on viisi kasvihuoneessa ja neljä ulkona. Ammattimaisessa viljelyssä määrä voi olla 14.

20160420_193015

20160420_193021

20160420_193051

20160415_172952


Chilien kanssa kasvu on ollut huomattavasti maltillisempaa. Lieko tähän syynä epätasaiset lämpötilat vaiko valon puute. Punkitkin ovat varmasti tehneet oman osansa. Myrkytyksiä on kertynyt, joskin aineet ovat olleet nyt miedompia kuin kirvojen kanssa taistellessa viime vuonna. Edelliskertainen rapsiöljyn määrä aiheutti poltevaurioita lehtiin ja osa lehdistä ovatkin todella ikävän näköisiä. Podit ovat kuitenkin osissa puskia jo erittäin hyvän kokoisia tästä kaikesta huolimatta.

Maanantaina tein pistokokeen tilanteesta ja punkkejahan sieltä taas löytyi. Lieventääkseni saastuneisuutta, nyppysin kaikki lehdet pois jotka näyttivät punkkien vaurioittamilta. Kun tarkastelin näitä lehtiä, joita lopulta kertyi melkoinen määrä, sain havaita saastuneisuuden olevan kuitenkin suhteellisen pieni. Ruiskuttelin tästäkin huolimatta koko kasvihuoneen läpi. Tällä kertaa rapsiöljyn asemesta käytin auringonkukkaöljyä. Auringonkukkaöljyn vaikutuksesta punkkeihin ei juuri löytynyt, mutta jotain positiivisia viitteitä kuitenkin.  Vaikka öljyä annosteltiin sama määrä kuin viimeksikin, näyttää siltä, että polttovioituksilta selvittiin tällä yhdistelmällä. Ruiskutuksia joudutaan jatkamaan vielä muutamia kertoja, vaikka mitään ei enää näkyisikään. On parempi vetää varman päälle, tämän viime kausi opetti.

20160420_193123

20160420_193134

20160420_193148

20160420_193218

torstai 14. huhtikuuta 2016

Harmia punkeista

Juuri kun kuvittelin päässeeni punkeista, alkoikin niitä löytymään oikein urakalla.

Tein maanantaina varmistelevan ruiskutuksen paineilmaruiskulla. Käytin tuolloin myrkytysliuosta vain noin 8dl koko kasvihuoneen kattavaan ruiskutukseen. Mielestäni ruiskutus oli tehokas ja tarkka. Joskaan en tässä kohtaa edes tiennyt kärsiväni enää vihannespunkeista.

Keskiviikkona pistokokeena tekemäni tarkastelu toi lehden alta esiin paljon punkkeja. Myös pari seuraavaakin testilehteä antoivat saman tuloksen. Paljon punkkeja ja varsinkin pieniä toukkavaiheen punkkeja. Joukossa oli myös aikuisia punkkeja. Näkymässä oli kuitenkin jotain poikkeavaa, nimittäin punkkien munia oli todella pieniä määriä normaaliin tai saastumisen tilaan verrattuna.

IMG_1604-5875RAW

IMG_1604-5869RAW

Keskiviikkona oli sitten aika taas myrkyttää. Koska vettymisaste oli paineilmaruiskulla selkeästi liian alhainen, päätin tehdä ruiskutuksen paineruiskulla, vaikka se onkin hyötysuhteeltaan tuhlaileva. Pysyin aikaisemmalla linjalla aineiden kanssa, mutta valmistin nyt hieman voimakkaampaa seosta. 5 litran paineruiskuun meni 9ml pyretriiniä sisältävää Bioruiskute S:ää ja 45ml rapsiöljyä sisältävää Kevätruiskutetta. Pintajännitystä poistaakseni ruiskautin sekaan myös tilkan Fairya. Yritin tällä kertaa olla mahdollisimman huolellinen ja varmuuden vuoksi ruiskutin myös turpeen pinnankin. Ruiskutukseen meni 45 minuuttia ja valmista seosta kului lopulta 10 litraa. Aikaisempia ruiskutuksia öljyisempi seos näkyi ja vettyvyyskin oli aikaisempaa parempi. Vaikutusta tehostamaan kaadoin kasvihuoneen lattialle muutamia ämpärillisiä vettä. Veden oli tarkoitus nostaa kosteutta kasvihuoneessa ja siten hidastaa ruiskutetun aineen kuivumista. Ilma kostui selkeästi, mutta lehdet näyttivät kuivuvan tästä huolimatta suhteellisen nopeasti.

Torstaina öljyisyys oli jo hävinnyt lehdiltä. Muutaman mikroskoopin alla tarkastetun lehden alta ei löytynyt käytännössä mitään. Yhdestä lehdestä löysin sentään kuolleen punkin ja muutamia kellastuneita munia. Ruiskutus näytti jälleen tepsivän. Nähtäväksi jää, koska löydän lehtien alta taas punkkeja. Kasvihuoneen kosteutta pitää yrittää jälleen nostaa ja ruiskutuksia lehdistöön täytyy jatkaa, vaikka ruiskutettava aine olisikin vain vettä. Oma epäilykseni kääntyy käytettyyn kasvihuoneturpeeseen ja sen mukanaan tuomiin punkkeihin. Turvemäärä oli kuitenkin niin suuri ettei sen desinfiointikaan olisi ollut mahdollista. Kokeilin desinfioida suhteellisen pientä määrää (60-80l) talvella, mutta tuokin määrä tuotti ongelmaa ja vaati ohuenakin kerroksena uskomattoman lämmityksen 100°C saunassa ennen kuin 10cm turvekerroksen sisälämpötila saavutti 60°C:sta.

IMG_0519

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Voita liput Pihapiiri messuille!

paakuva_772x232px
Chilitunari-blogi arpoo kaksi kahdenhengen lippupakettia Pihapiiri messuille Lahteen.
Messut järjestetään 22-24.4 2016. Lippupaketin arvo on 24€.
Osallistu arvontaan kommentoimalla alle 11.4–20.4.2016 välisenä aikana.
Kaksi onnekasta arvotaan 21.4.2016. Voittajien nimet/nimimerkit julkaistaan tässä julkaisussa ja blogin Facebook-sivuilla.

Messuliput noudetaan 22-24.4 välisenä aikana messukeskuksen näyttelytoimistosta Lahdesta, josta liput saa mukaansa samalla kun saapuu messuille.
Onnea arvontaan! Iloiset kasvot

kasvihuone kasvulava hyönteishotelli

Kevät alkaa Lahden Messukeskuksessa 22–24.4.2016 Pihapiiri – messujen merkeissä. Pihapiiri on perinteinen piha- ja puutarha-alan messutapahtuma, joka tarjoaa ennätyksellisen määrän ohjelmaa ja nähtävää kolmena päivänä kolmen hallin täydeltä. Paikalle kannattaa siis saapua kauempaankin!

Pihapiiri -messuilla pääset keräämään kevään ensimmäiset taimet, siemenet ja sipulit sekä tekemään parhaat pihahankinnat! Vinkkejä omaan koti- tai mökkipihaan voi messuilta hakea mm. Kesäiset pihamiljööt -teema-alueelta, Ideapihat -yleiskoristelualueelta, Kevään kaunein terassi – näyttelystä sekä Kukkakauppiaiden kevätnäyttelystä. Pihapiiri-messujen ohjelmassa on luvassa tietoa mm. ruukkupuutarhan perustamisesta, tomaattien kotikasvatuksesta, parvekeviljelystä ja viherkatoista.

Tutustu tapahtumaan lisää sen kotisivuilta. Messut löydät myös facebookista ja instagramista.
http://www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/pihapiiri
 Pihapiiri facebookissa
 #pihapiiri

hortensiat_pihapiiri pihalaatat_ideapihat_pihapiiri hyasintti_pihapiiri_messut

Arvonnan säännöt:
- Arvonta suoritetaan 21.4.2016,  11.4 – 20.4.2016 välisenä jätettyjen kommentoijien kesken
- Arpojana käytetään
satunnaislukugeneraattoria
- 2 lippupaketti arvotaan kaikkien kommentoijien kesken
- Voittajien nimi tai nimimerkki julkaistaan 21.4
- Chilitunari-blogi ottaa yhteyttä voittajiin jos kommentissa on sähköpostiosoite
- Jos voittaja ei ole jättänyt s.postiosoitetta, voittajan on otettava yhteyttä chilitunari@gmail.com
- Arvontaa ei suoriteta uudelleen
- Palkinnosta vastaa ja luovuttaa Lahden messut Oy

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Viileä viikko, hiki kasvihuoneessa

Viikko on mennyt melko vaihtelevissa merkeissä, mutta onneksi yöpakkasilta on vältytty yhtä yötä lukuun ottamatta. Aurinkokin pilkahtelee silloin tällöin ja saisi se paistella enemmänkin. Kasvihuoneessa touhutessa tulee silti nopeasti hiki.

IMG_1604-5863RAW

Viime viikon sunnuntaina havaittiin punkkeja ja niitä vastaan on pitänyt puolustautua. Se tarkoittaa muutamia myrkytyksiä. Toruntoja on jatkettu myös magnesiumsulfaatilla jolla olen yrittänyt samalla saada hieman kellastuneita lehtiä jälleen vihreämmäksi. Toistuvat suihkutukset ja sahaava lämpötila ovat tehneet tuhojaan punkkikantaan ja tarkasteluissa ei ole löytynyt enää eläviä yksilöitä. Ruiskutuksia pitää jatkaa vielä jonkin aikaa jo senkin takia, että käyttämäni suhteellisen laimea magnesium ei ole täysin saanut lehtiä haluamalleni tasolle. Olen myös hankkimassa apuainetta tehostamaan ruiskutuksia, mutta siitä sitten lisää kun saan sitä.

IMG_1604-5864RAW


Tomaatit ruukutettiin viikolla isompiin, lähes 5 litran purkkeihin. Purkituksella oli kaksi syytä. Ensimmäinen oli se, että isompi purkki ja suurempi määrä turvetta vähentää alituista kasteluntarvetta. Toinen oli taimien pituus ja heikkojuurisuus. Syvemmälle (purkin pohjalle) istutettu taimi saatiin alemmas ja tomaatti saa nyt kasvatella uusia juuria runkoon joka jäi turpeen alle.

IMG_1604-5854RAW

IMG_1604-5855RAW

IMG_1604-5857RAW


Tomaatit saavat vielä odottaa tovin ennen kuin ne pääsevät lopullisille paikoille toisen kasvihuoneen lavapenkkeihin. Nyt kun maa alkaa olla sulaa, Vipa otti hommakseen tomaattilavojen tyhjennyksen vanhasta ja maatuneesta turpeesta. Homma olikin helppoa johonkin saakka, mutta jossakin vaiheessa kasvihuoneeseen noussut lumien sulamisvesi oli imeytynyt penkkeihin ja nyt alin osa lavoista oli turkasen kovassa jäässä.
Samalla kun maatunut turve vaihdetaan kunnolliseen turpeeseen, laitetaan lavojen pohjalle Finnfoam levyt. Levyn on tarkoitus pitää maasta päin nouseva kylmä poissa ja näin juuret pääsisivät nopeammin kasvun meininkiin. Finnfoam levyt kierrätettiin vanhasta tarpeettomaksi jääneestä taimiarkusta. Näin sekin pääsi vielä hyötykäyttöön. Vanha turve päätyy taasen kasasta pellon paranteeksi.

IMG_1604-5867RAW

IMG_1604-5868RAW

IMG_1604-5865RAW

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Ruukutuksia ja punkkeja

Chilit ja paprikat ovat saaneet olla viikon kasvihuoneessa. Ilmat ovat olleet pääsääntöisesti pilvisiä, mutta muutamia aurinkoisiakin mahtuu mukaan. Perjantain ja lauantain välinen yö oli jakson kylmin. Tuolloin ulkolämpötila tippui –5,4°C:een. Tämä tuntui kasvihuoneessakin, josta osa voidaan pistää hieman laiskan lämmityksen piikkiin. Lauantaiaamu oli ensimmäinen tällä kaudella kun 2000W:n lämmitin oli pärähtänyt päälle. Se lähtee ulkoisen termostaatin ohjaaman päälle 5,5°C:ssa. Alimmillaan lämpötila kävi kasvihuoneen toisessa päädyssä 4,3°C:ssa. Päivällä lämpötila kohosikin korkealle ja oli aika aukaista kasvihuoneeseen läpivetoakin.

Viikko meni siis hienosti. Sunnuntaina oli vuorossa ruukutukset lopullisiin purkkeihin. Ruukutuksen jo melko alkuvaiheessa huomio kiinnittyi ruskehtaviin läikkiin lehdissä. Mikroskoopin alla ensimmäinen pelko osoittautui oikeaksi ja lehtien alapinnoilta löytyi vihannespunkkeja. Niiden alkuperä on tuntematon, mutta hyviä olettamuksia on kuitenkin arvelluideni alla.

IMG_1604-5827RAW

IMG_1604-5829RAW

Vaihtelu virkistää. Punkkien kanssa tässä ei olekaan hetkeen painittu ja viime vuonna kirvat olivat työllistäneet jo tässä vaiheessa huomattavasti enemmän. Punkit on pahoja, mutta jotenkin koen ne tällä hetkellä helpommiksi kuin viime kauden kirvat. Ilmankosteutta pitää selkeästi nostaa, koska kyseessä ei ollut paikallinen epidemia, vaan koko kasvihuoneen laajuinen. Ensiavuksi karsin huonovointisemmat lehdet pois ja ruiskutin taimet kauttaaltaan 0,1%:n vahvuisella Cooperin Bioruiskute S:llä.


Ruukutus. Tänä vuonna kasvualustaksi valikoitui jälleen uusi sekoite. Sekoite on yhdistelmä aiemman kauden huomioita ja jälleen pyrin parantamaan sen toimivuutta. Nähtäväksi jää miten homma toimii tippukastelun kanssa.

IMG_1604-5823RAW

Kauden pääkasvualustaksi valikoitui käytetty Kekkilän kasvusäkki. Säkki sisältää turvetta ja kookosta. Vaikka säkki on ollut ammattiviljely käytössä viime kauden, on sisältö ällistyttävän hyvälaatuista. Myös se pH ja ravintotaso on täysin kohdallaan (pH6,0/3,0mS/cm). Niinpä säkin sisältö päätyy uusiokäyttöön.

IMG_1604-5831RAW IMG_1604-5847RAW

Viime vuonna käytin kasvualustasekoitukseeni mm. puutarhamultaa ja merilevää. Nuo loistavat nyt poissaolollaan. Multa ei toiminut ja oli lähinnä vain haitaksi, vaikka sitä oli ruukun pohjalla vain suhteellisen matala kerros. Merilevä tuntui taas tuottavan paljon harsosääskiä, joten merilevän tulen annostelemaan kaudella nestemäisessä muodossa lannoitusveden mukana.

Kasvualusta perustuu tänä vuonna siis täysin turpeeseen ja sekoitin siihen perliittiä n. 3%:n verran. Lisäksi laitoin mukaan tuoretta, puhdistettua ja huuhdeltua rahkasammalta. Sammaleen määrä oli n. 10%. Kun sekoitus oli valmis ja purkitettu taimen kanssa, lisäsin päälle vielä tavallista markettiturvetta, joka on koostumukseltaan maatuneempaa ja tiiviimpää. Tällä peittouksella toivon olevan haihdutusta pienentävä vaikutus.

IMG_1604-5824RAW IMG_1604-5821RAW
 

Näin ruukutettiin tänä vuonna.  
IMG_1604-5832RAWCriolla de Cocinan taimi. Taimi on kasvanut 12cm ruukussa taimipotista siirron jälkeen. IMG_1604-5833RAWPoistin turhat alalehdet aina ensimmäiseen haaraumaan saakka. Riippuen lehtimäärästä, saatan jättää haaran alle lehtiparin.

IMG_1604-5834RAWPuristus ja rutistus ympäri ruukkua. Näin turvepotti irtoaa helpommin ruukusta. IMG_1604-5835RAWPuristu ja rutistus ympäri juuripottia. Juuret lähtevät hieman helpommin kasvamaan laajemmalle kun juuripottia vähän rikotaan.

IMG_1604-5837RAWJuuripotti survaistaan ruukkuun jossa on kasvualustaa n. 3/4. Juuripotti painetaan kasvualustaan ja asetetaan keskelle. Taimen pitää pysyä tässä vaiheessa itsenäisesti pystyssä. IMG_1604-5841RAWRuukku täytetään lopuksi täyteen. On hyvä huomioida, että kasvualusta ja varsinkin turve painuu kasaan kasteltaessa. Tässä vaiheessa on hyvä kevyesti painella kasvualustaa kasaan.

IMG_1604-5844RAW Lopuksi lisäsin päälle maatuneempaa turvetta ja samalla painelin turvetta sen verran ettei sitä ollut enää kukkupäällä.

Näin pääruukutuserä tuli hoidettua. Aikaisempina vuosina olen tehnyt väliruukutuksia, mutta melko nopeasti huomaa ettei turhista väliruukutuksista ole kuin haittaa itselle ja kasveille. Turpeen määrä oli jälleen juhlallinen 13 litran ruukkuihin ja päivän kulutus oli 600 litraa.

Seuraavan kauden taimikasvatteluita silmällä pitäen pitää vielä tutkia, onko 12cm:n taimiruukku rajoittava tekijä ja olisiko koulinnat kuitenkin parempi tehdä astetta isompiin purkkeihin. Tästä nimittäin tuli viitettä muutaman puskan osalta.

IMG_1604-5849RAW

IMG_1604-5851RAW

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...