maanantai 25. syyskuuta 2017

Sadonkorjuuta

Viikonloppu oli lounaisimmassa Suomessa lämmin ja sunnuntaina mitattiin Kaarinassa jopa kesäisiä lukemia. Kaarina olikin Ilmatieteenlaitoksen mukaan sunnuntain lämpimin paikka. Paikallisesti mittari kävi 19°C:ssa. Kun kasvihuoneessa ei liioin oltu varauduttu tällaiseen lämpöaaltoon, pääsi lämpötila kipuamaan kattotuuletuksen puutteen takia kolmenkymmen toiselle puolelle.

3-IMG_20170924_143212

Vaikka lämpö helli vielä hetken, on syystoimet aloitettu. Kerään pikkuhiljaa kasvustoa kohden kompostia, kun niiden varsinainen virka loppuu.

Olen pitkin kautta tehnyt ruiskutuksia vihannespunkkeja vastaan. Päätin muutama päivä sitten kokeilla varmistusruiskutusta auringonkukkaöljyllä. 1%:n käsittelyn alaiseksi menivät kaikki kasvihuoneessa olleet kasvit. Pari päivää tämän jälkeen löysin pari rinnakkaista Aji rojo chiliä, jotka olivat pudottaneet kaikki lehtensä. Huomasin niiden olleen erittäin öljyisiä. Ruiskupullon tyhjentyi siinä main ja mitä ilmeisemmin öljy ei ollut sekoittunut kunnolla ja viimeiset kasvit saivat päälleen huomattavasti enemmän öljyä. Nämä kasvit lähtivät sadon leikkuun jälkeen kohti kompostia. Muualla ei ollut ruiskutusvahinkoja.

6-IMG_20170924_143253
13 litran purkki on liian vähän kattoon asti kasvaneelle karviaiskoisolle

Korjasin rivin päästä myös karviaiskoison pois ja näin sain tilaa vielä ulkosalla olevalle isolle rocotolle. Karviaiskoison kasvu on ollut hyvää, mutta sato on vasta tulossa, eikä sen kypsymisestä ole merkkejä. Karviaiskoiso olkoon vielä kasvihuoneen edessä ulkona siihen saakka, kunnes kylmät ilmat korjaavat sen pois. Nähtäväksi jää, innostuuko karviaiskoiso kypsyttelemään satoaan, kun ilmanala muuttui äkillisesti raaemmaksi.

4-IMG_20170924_184006

Satoa kertyi jälleen mukavasti ja se päätyy samaan tapaan etikkasäilöntään kuin kauden aikaisempikin sato. Chiliä on tullut syötyä monessa muodossa ja etikkachili on yksiä parhaiten itselle maistuvia muotoja tuoreen chilin lisäksi.

5-IMG_20170924_143331
Kivakurkut jäänee raaoiksi rungon näivettyessä
3-IMG_20170924_184045
Mystisiä mutta liian tuttuja sieni-infektioita
2-IMG_20170924_184106
Ensimmäinen kurkku oli mädäntynyt rungosta. NFT:ssä vielä parannettavaa.
1-IMG_20170924_143301
Coco Reaper f1 on edelleen hengissä. Ei satoa tänäkään vuonna.
9-IMG_20170920_165808
8-IMG_20170920_165901
4-IMG_20170923_122837
Yllätys avomaalta. 6,1kg kesäkurpitsa. Erittäin maistuva silti.



IMG_1709-8182RAW

Kurkien syysmuutto tuntuu kulkevan syystoimieni kanssa vuodesta toiseen käsikädessä.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Valonpilkahduksia

Syksy on ollut hämärä ja sateinen Lounais-Suomessa. Sää on ollut suhteellisen vakaa, joskin melko suhmurainen. Lämpötilat ovat muutamaa yötä lukuun ottamatta olleet kohtuulliset. Alimmillaan lämpötila kävi tällä tontilla +1,2°C:ssa. Tämä sikäli onni, koska Turun puolella näki samaisena aamuna kuuraisia kattoja ja auton ikkunoita. Hallatuhoilta ollaan toistaiseksi siis vältytty.

Vaikka säät eivät enää ole sieltä lämpöisimmistä päästä, rocotot ovat viihtyneet erinomaisesti ulkona. Jopa niin hyvin, että ne eivät ole vieläkään lopettaneet kesäistä kukintaansa. Kasvihuoneen puolella chilien kukinta on pääosin päättynyt, mutta tähän voidaankin pitää pääsyylisenä voimakkaita leikkauksia ja oksien typistyksiä.

IMG_20170920_165411
IMG_20170920_165301
IMG_20170920_164815
IMG_20170920_165253

Pääkasvihuoneen osalta aloitin vasta tällä viikolla lämmityksen. Porin Matti sai kuun vaihteessa keittolevymodauksen ja kausikorjauksen. Kamina onkin ollut kuivahtamassa tähän saakka muurauksien johdosta. Keittolevy ei kuulu vakiona tämän koon kaminaan, joten tulipesän korkeusvaikutus oli pieni kysymysmerkki. Keittolevy on jo muutaman päivän lämmittelyiden kokemuksella erinomainen parannus. Keittolevystä lämmön eteenpäin johtaminen ja varastointi johonkin ulkopuoliseen massaan on parempaa ja helpompaa.

IMG_20170920_164939
IMG_20170920_165901
IMG_20170920_165808
IMG_20170920_165001
IMG_20170920_165710

Kasvihuoneiden kasvien osalta tilanne on melko stabiili. Pääkasvihuoneessa on edelleen nokihometta, härmää ja punkkeja. Punkkeja en ole tarkistellut mikroskoopilla, mutta niiden olemassa ololle on vahva epäilys paikoittaisten lehtivioitusten takia. Punkkikannat eivät toki ole suuria. Kirvoista ollaan sentään päästy eroon, eikä niitä ole enää löytynyt kasvustosta.

Härmistä ei tunnu pääsevän eroon kotiruiskutteilla, mutta tilanne kääntynee parempaan kun kasvihuoneen lämmitys alkoi ja kosteudet alkavat pysyä kurissa. Matala kosteus tosin tietää punkeille hyviä oloja. Tomaattikasvihuone on ollut hieman oman onnensa nojassa. Kylmillään ja yksi luukku auki. Se on kuitenkin kuin ihmeen kautta säilynyt pahemmilta homeilta. Kosteutta siellä on ollut ajoittain reippaasti, mutta hometta löytyy vain vioittuneista kasvinosista joita kuitenkin on normaaliin syksyyn verrattuna erittäin vähän.

IMG_20170920_165731
IMG_20170920_165824

Vaikka valoa on tarjolla vähän, näyttää lämmitetyn kasvihuoneen osalta jälleen hyvältä. Sääkin lupaili lämmintä jaksoa. Jotain valonpilkahduksia siis. Sato kypsyy tasaisesti ja uutta vihreääkin alkaa näkymään. Aloitin jälleen Jaakontain suihkuttelut hetken tauon jälkeen ja tämä todennäköisesti antaa kasveille uutta spurttia kauden loppuun.
IMG_20170920_165333
IMG_20170920_164858
IMG_20170920_165042
IMG_20170920_165055
IMG_20170920_164836
IMG_20170920_165028
IMG_20170920_164915

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Viimeinen erä ennen lopetusta

Kausi lähenee loppuaan ja kasvihuoneessa on vielä paljon satoa kypsymättä. Lopetusta ennen olisi hyvä saada satoa mahdollisimman paljon kypsäksi. Sadon kypsymistä voi vauhdittaa muutamilla toimilla. Kaliumia määrää voi lisätä ja typen tasoa tiputtaa. Typpeä ei kuitenkaan kannata tiputtaa liiaksi, jottei sillä ole käänteistä vaikutusta. Kaliumia saadaan lisää N-K, P-K tai K-S yhdisteillä. Näitä löytyy suoraan suurimmista maatalouskaupoista. Näiden yhdisteiden etu on alhainen hinta ja se etteivät ne sisällä lainkaan muita pää-, sivu- ja hivenravinteita. Itse olen käyttänyt taimivaiheesta saakka typpi-kalium lisää, joten loppua kohden ainoastaan nostan sen määrää.

cof

Koska ilmat alkavat olla kosteita ja varsinkin yöt ovat kosteita ja viileitä, edistävät nämä homesienten kasvua. Härmä onkin tuttu ilmestys syksyn myötä. Nokihärmä on myös yleinen, joka tulee kasvustoon kirvojen myötä ja kasvaa kirjojen erittämässä mesikasteessa. Seisova ilma onkin omiaan edistämään kosteuden viipymistä kasvustossa ja näin edesauttaa härmien kasvua. Kosteuden poisto kasvihuoneesta on haastavaa, mutta tuuletus on lähes helpoin keino. Aamulla kasvihuoneen kosteus on korkeimmillaan. Lämmön noustessa kasvihuoneen sisällä ja seinien ollessa vielä viileitä, kosteus tiivistyy viileille pinnoille. Tällöin kasvihuoneen luukut kannattaa aukaista, jolloin kosteus lähtee hälvenemään suhteellisen nopeasti. Jos luukkujen aukaisu ei ole mahdollista turhan matalan ulkolämpötilan takia, kannattaa kasvihuonetta lämmittää hetki. Kasvihuoneen lämmittäminen onkin tehokas tapa pitää liiallinen kosteus loitolla. Kun tähän yhdistetään puhallus ja ilman voimallinen kierrätys, pysyy kasvusto helposti kuivempana. Pelkkä ilman liikuttaminen kasvihuoneessa helpottaa tilannetta, mutta todellisuudessa se ei laske juurikaan kosteutta. Kastelut kannattaa ajoittaa aamuun tai aamupäivään, jolloin kasvualustan pinnasta ehtii haihtumaan suurin kosteus pois ennen iltaa ja yötä. Lämpiminä syyspäivinä tuulettaa voi päivisin ja ilmaa voi kierrättää taukoamatta. Kun kasvihuoneen lämpö tippuu alle 15-17°C kannattaa aloittaa ylläpitolämmitys.

Jotta ilma liikkuisi paremmin kasvustossa, kannattaa kasveista poistaa turhaa lehtimassaa. Ensimmäiseksi kannattaa poistaa suuret, vanhat ja vioittuneet lehdet. Lämmityksen ja kosteudenpoiston myötä myös vihannespunkkien olot paranevat kasvustossa ja kasvustoa kannattaa samalla tarkkailla punkkien vioituksilta. Syksyn myötä myös muut tuholaiset hakeutuvat kasvihuoneeseen ja tekevät tuhojaan salakavalasti. Kirvojen ensimmäinen merkki on mesikaste, joka muuttuu pian nokihomeeksi eli nokihärmäksi. Ansarijauhiaisetkaan ei ole outo ilmestys syksyisessä kasvustossa. Tuholaisherkkyys riippuu paljon kasvihuonetta ympäröivästä kasvillisuudesta ja monimuotoinen kasvillisuus kasvihuoneen ympärillä ei ole ainakaan helpotus kasvihuoneen näkökulmasta. Ideaalitilanteessa kasvihuoneen lähellä ei ole muuta kasvillisuutta. Pienillä pensasaitojen aitaamilla tonteilla tämä on kyllä mahdottomuus. Marjapensaat ja orapihlaja-aita suosivat kirvoja. Jostain syystä alppiruusut ovat taas ansarijauhiaisten mieleen. Punkit viihtyvät taas monissa muissa kasvustoissa ja leviävät  kävellen maatapitkin, kasvista kasviin tai lentäen ilmavirtausten mukana.

cof
Vihannespunkkien vioituksia lehdissä.

cof
Nokihome on merkki kirvoista.


Kun huonot lehdet on poistettu kasvustosta, voikin alkaa järjestelmällisempi leikkuu. Leikkuun yhteydessä kannattaa poistaa kypsä sato. Tämän jälkeen riippuen arvioidusta loppukauden pituudesta, leikataan kukat ja pienet raakileet pois kasvustosta. Hieman omasta arvioinnista riippuen, pienempiä raakileita voi toki jättää, mutta samalla tulee huomioida kasvamisen ja kypsymisen hidastuneisuus valon ja lämmön puutteesta. Jos kautta ei arvioi olevan enää pitkääkään jäljellä, kannattaa kasvustoon jättää vain isot raakileet. Näin ollen isolle raakileelle jätetään lehtipari ja kaikki muu sen edestä leikataan pois. Jos kasvissa ei ole enää satoa jäljellä, kannattaa se poistaa muonavahvuudesta kohti kompostia. Leikkuun yhteydessä puskista kannattaa poistaa myös lisää lehtiä ilmavuuden lisäämiseksi. Liiallisuuksiin ei toki kannata mennä, koska lehdet ovat myös yhteyttävää massaa ja näin ollen myös edistävät kypsymistä. Nokihomeiset lehdet kannattaa poistaa, koska nokihome estää yhteyttämisen. Jos nokihometta esiintyy pienellä alalla ja kasvissa on paljon satoa tai kasvin kokee muutoin tärkeäksi, lehtiä voi pestä emäksisellä pesuaineella. Tähän käy mm. fairy tai mäntysuopa. Pesuveteen voi lisätä myös kaliumsilikaattia (agrikäyttöön tarkoitettu) tai kalkkia nostamaan pH:ta. Pelkkä pesuneste ei yksinään riitä poistamaan nokihometta, vaan lisäksi tarvitaan mekaanista pesua.
Turhan lehtimassan poisto kannattaa tehdä myös tomaateille ja kurkuille. Tarvittaessa ne voi myös laskea alemmas katon rajasta. Kurkuista kannattaa poistaa uudet sivuhaarat ja erityisesti härmän vaivaamat lehdet. Tomaatilta poistetaan vioittuneet ja huonot lehdet ja alimmaisen tertun alta voi poistaa kaikki lehdet.

 IMG_1709-170410RAW

Kun kasvustoa on perattu ja kypsä sato kerätty, on todennäköisesti samalla poistettu lukuisia tuholaisia. Tämän jälkeen kasvusto on hyvä käsitellä vihannespunkkien varalta Carbon Kick Boosterilla. Jos punkeista ei ole näkynyt viitteitä, kannattaa kasvustot (erityisesti lehtien alapinnat!) käsitellä 0,5% liuoksella. Jos vihannespunkeista näkyi viitteitä, kasvustot kannattaa käsitellä vahvemmalla 1% liuoksella. Vahvempaan torjuntaan kannattaa lisätä vielä kaksi 0,5% ruiskutusta 2-3 päivän välein ensimmäisestä ruiskutuksesta. Jos kasvustossa oli myös kirvoja, kannattaa ruiskutus tehdä pyretriinipohjaisella torjunta-aineella. Ruiskutus kannattaa ajoittaa aamuun, jottei kasvusto jää turhaan yöksi märäksi. Jos käytössä on lämmitys, voi ruiskutuksen tehdä myös iltaa vasten.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...