Kysy kasvatuksesta!

Kiinnostaako chilin tai jonkin muun kasvin kasvatus?
Olisiko sinulla jotain askarruttavia kysymyksiä? Haluaisitko kysyä jotain?

Kysy neuvoa tai vinkkiä, koitan vastata oman tietotaitoni mukaan. :)

13 kommenttia:

  1. Rocotoille optimaalinen kasvatuslämpötila? Päivälämpötila - Yölämpötila.
    Eikös Rocotot tykkää viileämmistä öistä, mutta kuinka viileistä.
    Päivällä ilmeisesti optimi olisi 24c.
    Yöllä ei saisi laskea alle 7c.
    Paljonkohan niiden alkuperäisella kasvualueella on yölämpötilat silloin kun kasvu kovimmillaan?

    VastaaPoista
  2. No jopas tuli haastava kysymys.
    En tiedä onko kysymykseen yhtä ja oikeaa vastausta missään ja lajikekohtaisia eroja varmasti on.
    En pysty antamaan suoraa vastausta, mutta yritetään jotain ja jätetään vastauksen arviointi lukijalle. ;)
    Enemmän kaupallisessa viljelyssä oleville lajikkeille (annuum, chinense) löytyy hyvinkin tarkkoja lämpötilasuosituksia.

    Pyrkisin välttämään täysin tarkkojen rajojen määrittelyitä, koska sellaisia ei ole. On hyviä ja huonoja. Keskiarvoisia ja myös sellaisia
    joita kasvi kestää ja kykenee sietämään. Kasvun kannalta pitäisin rajoja suuntaa-antavina.
    Hyvinä pitäisin seuraavia arvoja keksimälläni 2-3 asteen heitolla.
    Päivälämpötila 20-24 (+/-3°C) ja yölämpötila 10-13°C (+/-2°C).

    Oman kokemuksen myötä voisin sanoa, että olet ainakin kovin lähellä hyviä lämpötiloja. Rocotot vaativat viileitä öitä ja lämpimiä päiviä. Kasvihuoneessa ne pärjäävät viileässä nurkassa.
    Helteiden aikaan tuuletuksen on oltava hyvä. Liian kuumassa ne eivät tunnu kukkivan tai kukista ei kehity mitään.
    Kesällä pidänkin luukut auki yötä päivää.
    Ulkona rocotot menestyvät myös hyvin tällä 1B kasvuvyöhykkeellä kesäkuulta aina syyskuun puolenvälin tietämille.

    Jos katsellaan lämpötilahistoriaa tältä ajanjaksolta parilta vuodelta, niin huomaamme vuosien olleen keskivertoisesti melko lähelleä toisiaan.
    Ja nämä tuntuvat sopivan rocotoille.
    2015
    Kesäkuu: ylin 21°C (avg. 16°C), alin 4°C (avg. 8°C)
    Heinäkuu: ylin 27°C (avg. 20°C), alin 7°C (avg. 11°C)
    Elokuu: ylin 27°C (avg. 22°C), alin 5°C (avg. 9°C)
    Syyskuu: ylin 20°C (avg. 12°C), alin 0°C (avg. 7°C)
    2014
    Kesäkuu: ylin 26°C (avg. 17°C), alin 3°C (avg. 8°C)
    Heinäkuu: ylin 31°C (avg. 25°C), alin 8°C (avg. 13°C)
    Elokuu: ylin 31°C (avg. 21°C), alin 5°C (avg. 12°C)
    Syyskuu: ylin 22°C (avg. 17°C), alin -1°C (avg. 7°C)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Chilien alkuperäisistä oloista on hyvin vaikea löytää mitään, jollei ole vieraillut paikalla juuri oikeaan aikaan.
      Olen yrittänyt monesti etsiä tälläistä tietoa, mutta tietoa on todella vaikea löytää. En edes tiedä koska satokausi on eteläisellä pallonpuoliskolla parhaimmillaan.
      Infernochilin sivuilla on mainintaa lämpötiloista, mutta painottaisin että paikalliset olosuhteet eivät välttämättä ole optimit, vaan kasvi pärjää niissä.
      Lisäksi olosuhteet vaihtelevat paljon sademetsistä aina aavikolle. Lämpötilat voivat olla saman suuntaiset tai hyvin erilaiset. Korkeus tuo mukaan vielä oman lisänsä.
      http://infernochili.net/?page=c-pubescens

      Asiaan on pakko pureutua hieman syvemmältä, jotta siitä voi saada jotain käsitystä.
      Turbo pube on yksi yleisimmistä pubescensseistä täällä. Se tunnetaan myös tunnuksella PI 585267.
      USDA:n tietokannasta löytyy tieto, että tämä kyseinen tietokannan lahjoitus on kerätty Azuaysta, Ecuadorista.
      Kyseinen paikka on 2372 metrin korkeudella meren pinnasta. (3°27'00.0"S 79°09'00.0"W)
      Googlen ilmakuvan perusteella paikka näyttää jonkin sortin kallioerämaalta.
      Lähellä ei ole kaupunkia jonka säätä olisi mahdollista hakea.
      http://www.ars-grin.gov/cgi-bin/npgs/acc/display.pl?1058173

      PI 585269 on taas löydetty lähes kaupungista. Keräyspaikaksi on ilmoitetty Loja, Ecuador, mutta lähempi paikka annetuista koordinaateista paljastaa paikan El Lucero.
      Tälle paikalle löytyy säätiedot, mutta ne eivät vaikuta luotettavilta. Muutamien tutkiskeluiden jälkeen moni löytöpaikka rajaantuu paikkoihin joista ei löydy tietoa.
      Yhdistävä tekijä monille katsomilleni keräyskohteille on se, että ne jokseenkin sijaitsevat suureen Lojan kaupungin "lähellä". Niinpä voimsimme hieman tarkastella Lojan lämpötiloja.
      http://www.ars-grin.gov/cgi-bin/npgs/acc/display.pl?1058183

      Koska en tiedä missä on kuussa on satohuippu, katsotaan koko vuoden lämpötiloja. Päiväntasaajan läheisyydessä kasvatusta pitäisi pystyä ylläpitämään läpi vuoden oman käsitykseni mukaan.
      Vuoden 2014 lämpötiloissa esiintyi puutteita, joten otan tarkasteluun vuoden 2013 ja 2012.

      Loja, Ecuador 2013
      Tammikuu: ylin 25°C (avg. 20°C), alin 11°C (avg.13°C)
      Helmikuu: ylin 24°C (avg. 21°C), alin 10°C (avg. 13°C)
      Maaliskuu: ylin 25°C (avg. 22°C), alin 11°C (avg. 13°C)
      Huhtikuu: ylin 25°C (avg. 21°C), alin 6°C (avg. 12°C)
      Toukokuu: ylin 32°C (avg. 22°C), alin 9°C (avg. 13°C)
      Kesäkuu: ylin 24°C (avg. 19°C), alin 9°C (avg. 13°C)
      Heinäkuu: ylin 22°C (avg. 18°C), alin 9°C (avg. 12°C)
      Elokuu: ylin 24°C (avg. 19°C), alin 6°C (avg. 12°C)
      Syyskuu: ylin 28°C (avg. 21°C), alin 6°C (avg. 12°C)
      Lokakuu: ylin 25°C (avg. 22°C), alin 8°C (avg. 12°C)
      Marraskuu: ylin 25°C (avg. 23°C), alin 5°C (avg. 10°C)
      Joulukuu: ylin 25°C (avg. 22°C), alin 9°C (avg. 13°C)

      Loja, Ecuador 2012
      Tammikuu: ylin 24°C (avg. 21°C), alin 10°C (avg.12°C)
      Helmikuu: ylin 25°C (avg. 21°C), alin 9°C (avg. 12°C)
      Maaliskuu: ylin 25°C (avg. 22°C), alin 8°C (avg. 13°C)
      Huhtikuu: ylin 25°C (avg. 22°C), alin 5°C (avg. 11°C)
      Toukokuu: ylin 32°C (avg. 21°C), alin 7°C (avg. 12°C)
      Kesäkuu: ylin 23°C (avg. 20°C), alin 7°C (avg. 12°C)
      Heinäkuu: ylin 25°C (avg. 19°C), alin 7°C (avg. 12°C)
      Elokuu: ylin 24°C (avg. 20°C), alin 8°C (avg. 13°C)
      Syyskuu: ylin 24°C (avg. 20°C), alin 6°C (avg. 13°C)
      Lokakuu: ylin 26°C (avg. 22°C), alin 9°C (avg. 13°C)
      Marraskuu: ylin 25°C (avg. 23°C), alin 8°C (avg. 13°C)
      Joulukuu: ylin 25°C (avg. 22°C), alin 7°C (avg. 12°C)

      Kun Lojan lämpötiloja katsoo, on VarsinaisSuomen kesä hyvin lähellä näitä lämpötiloja. Lämpötilan lisäksi pitää huomioida sademäärät, ilmankosteus ja auringon säteilymäärät.
      Ne muodostavat yhdessä paikallisen sään, mutta ovatko ne hyviä, vaiko vain vallitsevia. Ehkä joku muu olisi optimi. ;)

      Poista
  3. Kiitoksia hyvästä vastauksesta. Huonolla englannilla googlaus tuotti aika vähän tietoa, mutta tässä kaikki mitä tarvin.
    Pyritään tähän päivällä 20-24 ja yöllä 10-13.
    Auringon säteily tulee LEDistä niin varmaan 12h päälläoloaika on aika lailla hyvä.
    Tarkoituksena, että ensikaudella on paljon rocotoita terassilla ja osa ihan ulkonakin. 9m2 esikasvatustila valmistuu varmaan tämän viikon aikana.
    Tarkoitus olisi kokeilla isolla määrällä puskia myös taivas-alla, ihan maapalloon istutettuna.
    Sato voi olla niin vähän pienempi, mutta jos puskia on paljon, niin se tasaa satoa.
    Katsotaan, kun kausi etenee.
    Osa Rocotoista jo lautalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä jutuista löytää jonkin verran paikallista tietoa, kun käyttää halukielenä portugalia tai espaniaa. :)

      Poista
    2. Juttu jäi siinä määrin kiinnostamaan, että yritän saada aiheelle lisää kattavuutta ja teen siittä jollakin aikavälillä mututuntumalla tehdyn artikkelin tänne. :D

      Poista
  4. Laitetaanpas vielä sellainen kysymys, Rocotoita koskien, kun tuo sun chilitieto ja tiedonhaku on niin osaavaa/syväluotaavaa...

    Onko Suomessa kasvussa eroa kuinka paljon, jos Rocotoita kasvattaa taivas-alla.
    Istuttaako Rocotot purkkiin/ämpäriin tai suoraan maahan.
    Vaikuttaako kasvuun kuinka paljon, että suomessa varmaankin on maaperä kylmempi?
    Onko PH-arvo paljonkin erillainen, kun Rocotoiden alkuperäisellä paikalla?

    Ulkomaisissa keskusteluissa monesti törmää asiaan, että kannattaa viljellä purkeissa, onko se vain kuumissa kuivissa maaperässä, sen takia, että kastelutarve ei olisi niin suuri?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hankalaksi menee ja nyt en oikein osaa antaa vastausta.

      Maassa en ole niinkään viljellyt, mitä nyt kasvihuoneessa aikoinaan. Tuolloin chilit ovat jääneet pieniksi, mutta rocoto kasvoi huomattavan suureksi silloisiin kasveihin verrattaessa. Ulkona olen kasvattanut maassa vain viime vuonna yhtä Aji Fantasya. Se kasvoi kehnosti, mutta podit olivat todella suuria. Tosin ne jäivät raaoiksi.

      Rocotoa on ollut ulkona purkissa parina kesänä ja ne kasvavat kyllä ihan hyvin, jopa paremmin mitä kasvihuoneessa. Purkkikokona 20, 30, 40 ja 240 litraa. Ensinnäkin vesi ei saa maata purkissa ja rocoton kasvu jarruttuu heti jos juuret makaavat märässä. 20 litrasessa kasvu on hyvää, mutta purkki voi olla isompikin. 40 litrasen kanssa oli tänä vuonna todella hyvä ja P360 sadotti kiitettävästi. Huomattavasti paremmin kuin toinen taimi kasvihuoneessa.
      240 litrasessa astiassa ollut 2. vuoden Turbo Pube kasvoi mahdottomasti, mutta kukinta ei tahtonut kääntyä podeiksi. Lopulta podeja tuli reilu 5kg, mutta raa'aksi jäivät. Juuria oli koko tuossa 240 litran tilassa. Jotenkin vaikuttaa, että sopiva purkkikoko on tuollaisen 50l saavin tilavuus. Rocotoiden kerrotaan toki kasvavan hyvin pellossakin, joskin maa on pitkään kylmä ja luonnollisesti jarruttaa kasvua.

      pH:stä ei ole mitään hajua, ainakaan alkuperäisen kasvupaikkojen suhteen. Olen kysellyt tietoja NMSU:lta USDA:lta, mutta näistä paikoista ei ole koskaan vastattu mihinkään mitään.

      Purkkiviljelyssä tai säännöstellyssä maatilassa haetaan varmasti kasville sopivaa juuritilaa. Liian isossa juuritilassa kasvi keskittyy enimmäkseen juurien kasvattamiseen ja tällöin sato jää vähäiseksi.
      http://grodan101.com/sites/default/files/images/soil-2.jpg

      Tiedän ainakin yhden tapauksen jossa isosta juuritilasta huolimatta on saatu suuri sato. Toki ko. tapauksessa 1000kg suursäkissä ollut rocoto oli kasvatelllut juuria jo muutamia vuosia. Purkkiviljelyn eduksi voitaisiin laskea vähäisempi kasvualustan kuluminen ja paremmin kontrolloitavissa oleva ravinne- ja kosteustila.

      Poista
  5. Tervehdys ja iso kiitos loistavasta blogista!
    Vaikken chilinkasvattaja olekkaan, niin olen sujuvasti soveltanut blogisi ajatuksia huonekasviviidakkooni.
    Minulla on ongelma, mihin en ole löytänyt vastausta mistään. Minulla on sen seitsemää sorttia erilaisia lannoitteita ja pohtiessani oikean aineen valintaa haluaisin tietää, kuinkapaljon käytännössä eri lannoitetta purkkiin joutuu. Jos purkin kyljessä lukee N-P-K 9-5-7, niin paljonko eri lannoitetta on 100g/100ml?
    Jos haluan keittää itselleni sopivan keiton eri lannoitteista, mistä löydän tietoa erityyppisten lannoiteraaka-aineiden hyväksikäytettävyydestä? Esim. ureasta tiedetään, että sen pitää muuntautua bakteerien avulla ensin nitraateiksi(?), ennenkuin kasvi saa siitä tarvitsemansa typen, miten se otetaan huomioon lannoitetarvetta laskiessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole pahemmin törmännyt tietoon jossa kerrottaisiin ravinteiden helpommat olomuodot kasveille. Joitakin juttuja olen kyllä nähnyt, mutta en nyt löytänyt mitään. Eniten ravinteidenottoon vaikuttaa kasvualusta pH. Kun pH on neutraali on suurin osa ravinteista kasvin otettavissa. Tässäkin on vielä eroa kasvien ja maaperien välillä.
      http://www.farmit.net/kasvinviljely/kalkitus/kalkin-vaikutukset
      Ravinteista ja niiden merkityksestä:
      http://www.farmit.net/search?t%5B%5D=227
      http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B64365B39-84C2-4909-ABA4-BF52D7E935B1%7D/55836
      http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/kasvutek.htm
      Ravinteiden ottoon vaikuttaa eniten kasvutekijät, mutta myös kationivaihto ja kelaattisidokset, jos olen asian oikein ymmärtänyt.

      Kasvutekijöistä pH ja kasvualustan voimakkuuden seuranta nousevat tärkeimmiksi, joilla lannoitusta voi seurata edes jollakin tasolla, Kasvi ottaa ravinteita maaperästä kulloisenkin tarpeen mukaan ja epätasapainotilanteessa jotakin ravinnetta voi olla liikaa, jonka kertyminen voi aiheuttaa lukkotilanteen jossa toisen ravinteen saaminen estyy. Estymisestä aiheutuu taas puutosta. En ehkä pyrkisikään tavoittelemaan täydellistä lannoittamista, koska sellainen onnistuu vain yhdisteillä, tietokoneohjauksella ja maksullisilla kasvi- ja ravinneanalyyseillä.
      Urea ruukkuviljelyssä on hankala ja se salakavalasti väkevöityy maassa tehden maaperän jopa myrkylliseksi kasville.

      Kun kerran haluat yhdistellä lannoitteitasi, niin on todella hyvä, että olet kinnostunut juuri siitä mitä olet laittamassa juureen. Yhdistelmälannoitteiden yhdisteleminen harvemmin tuo etuja ja melko pian huomaat, että valmiit lannoitteet ovat todella kankeita tarjoamaan haluttuja arvoja ja tasoja omiin keitoksiin. ;) Yhdistämiset kannattaa tehdä suoraan kasteluveteen, koska riippuen lannoitteista ja niiden sisällöstä, tällä estetään niiden keskinäinen sakkaaminen.

      Laskut ovat prosenttilaskuja ja olen siihen tehnyt jo useamman laskurinkin. Prosenttuaalisia määriä tärkeämpänä pitäisin vielä mg/l määriä. Se ei ainoastaan kerro määrää, vaan auttaa myös tajuamaan voimakkuustason jolla liikutaan. Esim. 100 grammassa 9-5-7 lannoketta on 9 grammaa typpeä, 5g fosforia ja 7g kaliumia. Harvemmin todellinen määrä on pyöreitä tasalukuja, mutta 50g tätä lannoitetta antaa lisättynä 10 litraan 450-250-350mg/l arvot, joka vastaa vahvahkoa tasoa. Kun kyseinen lannoite määrä lisätään esim. 80 litraan, arvot laimenevat laihaan 56-31-44 mg/l tasoon, vaikka lannokkeen %-arvot ovat edelleen 9-5-7. ;) Eli ravinteiden keskinäiset suhteet pysyvät samoina jota moni ei ota huomioon puhessaan lannoitteista. Melko yleinen harhaluulo on että lannoitemäärän tuplaus myös tuplaa %-luvut, mutta näinhän se ei mene. :)

      Uusimmassa laskurissa voit laskea 8 lannoitteen sekoituksen grammoilla tai jos tiedät paino-tilavuussuhteen, niin tällöin myös millilitroinakin. Toiseksi viimeiseltä sivulta löytyy vertailulaskuri, jolloin voit verrata 4:n komponentin seosta toiseen 4:n komponentin seokseen. Tässä oli myös mahdollista käyttää oksidiarvojakin.
      http://www.kolumbus.fi/jule-/Lannoitelaskuri_Emo-g-ml-8komp_v2015.lokakuu-5.ods
      Täältä löydät hieman apua jolla pääset alkuun laskuriin tutustumisessa.
      http://chilitunari.blogspot.fi/2015/01/3n-lannoitteen-emoliuos-ja.html

      Toivottavasti tästä oli jotain apua, vaikka mentiin hieman kysymyksen vierestä.

      Poista
  6. moi. mikä on vesiviljely suhde nutriforten 2 komponentti lannoitteella (tomaatti mansikka / typpi kalsium) päteekö purkin kylki ohje myös vesiviljelyssä vai voiko moninkertaistaa niinkuin puutarhan kesällä.. onko tietoa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, Nutriforten ohjeet purkissa on ihan pätevät ja turvalliset. Jos käytössä ei ole mittareita, niin kannattaa pitäytyä niissä. On kuitenkin muistettava, ettei kasvi aina käytä lannoitteita täydellä annolla ja tällöin se kuluttaa enemmän vettä kuin lannoitteita. Tätä tahtuu yleensä silloin kun haihtuvuus on suuri, mutta kasvu ei kuitenkaan ole yhtäsuurta. Tästä seuraa nopeasti liuoksen väkevöityminen, joka johtaa pahimmassa tapauksessa myrkytykseen ja kasvin kuolemaan. Tälläisessä tilanteessa tankin vesi pitää laimentaa ja jos kasvi voi pahoin, pitää kasville tarjoilla pelkkää vettä vuorokauden ajan.

      Koska Nutriforten annostukset ovat pitkälti sidonnaisia tuohon mukana tulevaan lusikkaan, on ohjeet hieman kankeat. Kannattaa muistaa, että lannoitteiden suhteita voi muuttaa vapaasti tarpeen mukaan. Pelkää typpeäkin voi tarjoilla, jos sen puutteesta on näkyviä oireita. Typpi muuten käy lehtilannoitteeksikin, jota voi sumutella aikuisille kasveille erittäinkin väkevänä.

      Ohjeellinen annostus: ("1"+"2" @10litraan)
      7,5ml+5,0ml= N:K 1:1,86 ~1,8EC
      7,5ml+7,5ml= N:K 1:1,48 ~2,1EC
      10,0ml+5,0ml= N:K 1:2,15 ~2,2EC

      x1,3 vahvennettu (Mitat pyöristettu)
      10ml+6,5ml= N:K 1:1,89 ~2,3EC
      10ml+10ml= N:K 1:1,48 ~2,7EC
      13ml+6,5ml= N:K 1:2,15 ~2,8EC

      x1,5 vahvennettu
      Kasvuvaiheen EC nousee yli neljän, joka alkaa polttaa jo hiusjuuria. Myös kaliumin määrä nousee yli myrkytysrajan.
      1,3 kertaista annosta voi vahventaa, mutta annosteluun vaaditaan vaakaa tai emoliuoksen valmistusta.

      Karkeasti -> typen korkeampi suhde lisää rehevyyttä sekä kasvattaa pituutta. Korkeampi kalium määrä taas kasvattaa hedelmien kokoa.

      Chilitunarin vaihtoehtoinen annostus:
      6ml+10ml= N:K 1:1,04 ~2,1EC
      7,5ml+10ml= N:K 1:1,22 ~2,4EC
      12ml+5ml= N:K 1:2,32 ~2,5EC

      Väkevyydet suuntaa antavia ja lopullinen vahvuus riippuu mittatarkkuudesta, veden johtavuudesta ja lannoiteiden "tuoreudesta".
      Tärkeintä on seurata kasvin käyttäytymistä ja reagoida tarpeen tullen voimistamalla tai laimentamalla liuosta.

      Laskuri Nutrifortelle (Open Office)
      http://www.kolumbus.fi/jule-/Nutriforte%201+2%20laskuri%20v2014-huhtikuu.ods

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...